*

Jarmo Virmavirta

Vuosisadan ensimmäinen lehtiuudistus: Itsemurhaa kuoleman pelossa

  • Jarmo Virmavirta: Lahnaa sanomalehdessä
    Jarmo Virmavirta: Lahnaa sanomalehdessä

Nyt kun ensimmäinen tabloid-kokoinen Hesarin maanantaipainoskin on luettu, on riittävästi aineistoa johonkin kommentointiin. Suomalaisen median ylivoimainen enemmistö on tehnyt pikamerkintöjään puutteellisen aineiston pohjalta. Se on kovin yleistä muissakin asioissa, maan tapa.

Kun sain käteeni ensimmäisen tabloid-Hesarin, oli reaktioni mahtava aivastus. Olivat siis ryhtyneet taas käyttämään sellaista painomustetta, jolle olen tällä tavoin allerginen. 80-luvulla Turussa yksi yliopiston opettaja sai Hesarista näppylöitä. Asiaa tutkittiin, eikä se ollut vitsi. Hesarin painomusteesta aiheutui joillekin allerginen reaktio, jonka johdosta painomusteen koostumusta tarkistettiin. Turun Sanomiin Turussa ei kukaan ole reagoinut sillä tavoin.

Siis ensimmäiseksi: Sanomalehdessä muukin kuin ulkoasu tai sisältö vaikuttaa lukijaan. Sanomalehti on kokonaisvaltainen kokemus.

Seuraavaksi pitelin Hesaria arvioivasti käsissäni tietääkseni, miltä se tuntuu. Nyt se tuntui kummallisesti paksulta. Tilanne normalisoitui, kun lehden välistä luiskahti pöydälle Kansallisteatterin mainoslehti. Se kiiltäväpintainen, kaunis tuote, mikä korosti tabloidin huolimatonta ulkoasua. Paperi tuntui hankitun Petroskoin paperitehtaalta, kulmat käpristyivät jo ennen käsittelyä. Kasa levisi käsiin. Viikon mittaan mainokset olivat levinneet päälehden sivuille, yllättävän runsaasti sanoisin. Varmaan myyty halvalla. Ajan mittaan näkyy asian toinen puoli. Toimituksellisen tilan kapeneminen näkyy tabloid-lehdessä selvemmin. Totuus paljastuu vasta ajan mittaan.

Toiseksi: Miltä se tuntuu, muokkaa käsitystä sisällöstäkin.

Sitten totesin, ettei kansallinen perinneherkku, lahnaa sanomalehdessä onnistu tabloid-Hesarissa. Näin valmistetun lahnan pitää olla vähintään 2,5-kiloinen, mikä vaatii broadsheetin. Rymättylässä, jossa minun lahnalahteni on, tämä ei tuota ongelmaa. Turun Sanomat ei hetkeen aikaan harkitsekaan tabloidia, onneksi.

Kolmanneksi: Sanomalehti on monikäyttötuote, mitä lehden suunnittelussa harvoin otetaan huomioon. Skotlannissa siihen kääritään viskipullo ja Helsingin torilla kukkia. Huonosti sekin onnistuu tabloid-lehdellä.

Muutaman lehtiuudistuksen tehneenä ryhdyin seuraavaksi tutkimaan kirjasinkokoja, fontteja sanotaan nykyään. Kokemuksesta tiedän, että yleisin yleisöpalaute on aina "eikö sitä tekstiä voisi muuttaa vähän suuremmaksi". Kertoo lukijakunnan ikäjakautumasta, mitä nuoria lukijoita turhaan tavoittelevat suunnittelijat eivät hevin ota huomioon. Ikäjakautuma vanhempaan suuntaan on realiteetti, joka vahvistuu kaikista nuorisolle suunnatuista lukukampanjoista huolimatta.

Neljänneksi: Lukijoiden ylivoimainen enemmistö arvostaa sitä, että saisi lukea lehtensä ilman suurennuslasia. Toisin kuin lukijat tekijät ovat yleensä sen ikäisiä, etteivät tarvitse edes silmälaseja. Päätoimittaja Pentikäisen vakuuttelun mukaan uutiset on helppo nähdä tabloid-Hesarista. Sama ei varmuudella koske menopalstoja tai televisio-ohjelmia, joiden sisällön toimitus arvioi tarpeettomaksi lukijoiden enemmistölle. Niin se osin onkin: Menopalstojen klubit tuskin kiinnostavat edes keski-iän kynnykselle ehtineitä lukijoita, mutta se on menopalstojen lisääntyvin osio. Turhaan, sillä niiden käyttäjät hakevat ne netistä.

Sitten siirryin taiton alueelle, jossa diskreetti ongelma on aina ollut kuolinilmoitusten sijoittelu. Jo varhain olin oppinut lukemaan lehteä siten, että ensin luetaan kuolinilmoitukset, sitten täyttäneet, sitten yleisön osasto (otsikotkin riittävät yleensä) ja viimeksi pääkirjoitukset. Uutiset on jo kuultu radiosta - tai nykyään television aamulähetyksistä, niistäkin jo kolmeen neljään kertaan parilta eri kanavalta. Kuolinilmoitusten sijoittelu on broadsheetissa ongelmallista siksi, että niille on vaikeaa löytää sopivan kunnioittava ympäristö. Länsi-Suomessa tämä ratkaistiin helpoimmin. Sivulle laitettiin kuolinilmoitukset ja niiden viereen erillisenä mainososastona "Kummone paat silt jäi". Raumalla kysymys "minkälainen vene vainajalta jäi" on virallinen surunvalittelu.

Tabloidissa kuolinilmoitukset ovat helpommin hoidettavissa, kun sivut muodostavat aina oman kokonaisuutensa. Pienennetään pistekokoa, niin ne mahtuvat sivulle. Lukijat tosin joutuvat taas turvautumaan suurennuslasiin. Siinä hyvä lukijalahja tai lehden oheistuote!

Syntymäpäiväuutisia suurennuslasillakaan ei tosin löydä, kun ne on käytännössä lopetettu. Ne olivat luettua tavaraa, siinä on täytettävä aukko. Olisiko uusisuomi.fi sopiva vastaamaan siihen haasteeseen?

Viidenneksi: Lukijat valitsevat itse lehden tärkeysjärjestyksen, eikä se noudata aina toimituksen neropattien aivoituksia. Usein sarjakuvat kuuluvat listan kärkeen, mitä tabloid-Hesari näyttää kunnioittavan lisäämällä sarjakuvien määrää. Minua se ei liikuta, luen aina Velhon ja Harald Hirmuisen, en muuta. Toimittaessani Nykypäivää etsin kotimaista sarjakuvaa ja havaitsin, että niiden hintakilpailukyky oli olematon ulkomaisten rinnalla.

Ja sitten ne pääkirjoitukset. Pääkirjoituksen palstaleveys tabloid-Hesarissa on kasvatettu sellaiseksi, että pääkirjoitussivun ympäristössä itse pääkirjoitus houkuttelee vähiten, on jopa vaikea lukea. Tästä aiheesta löytyy tieteellistä tutkimusta. Pääkirjoitussivulta lukemisen arvoiseksi siis noteerataan pääkirjoituksen kehykset, ei pääkirjoitus. Pääkirjoitusta seuraavat jälkiartikkelit on nimetty myös pääkirjoituksiksi. Kehykset taas noudattavat lehden yleistä linjaa, ne ovat toimittajien viisaita kommentteja. Lehden ulkopuoliset kirjoittajat on supistettu minimiin tai karsinoitu yleisön osastoon. Tämä linja tulee tietenkin jatkumaan, tila töin tuskin riittää lehden omille toimittajille. Sen verran paljon heitä on.

Pentikäinen lupaili myös, että Tabloid-Hesarissa lehden paikallinen luonne korostuu. Ei se ainakaan vielä näy, ellei sellaiseksi korostukseksi lasketa sitä, että Hesari vastustaa valtion tukea turkulaiselle telakalle. Sitähän ei vastuullinen ministeri voi kuin totella. Muuten paikalliset uutisista näkyy, että ne on päätetty ja suunniteltu toimituksessa, ei löydetty kadulta kuljeksimasta.

Kuudenneksi: Tabloid lienee helpompi taittaa, mutta toimituskeskeisyys tulee myös selvemmin esiin. Minkä suunnittelussa voitat, sen luovuudessa menetät.

Tablodisoinnin lisäksi HS noudattaakin toista alan megatrendiä, formatisointia. Ennen oli hyvän toimittamiskäytännön tavoitteena, että toimitus tekee kunnon jutuille kunnon tilat, jossa jutut huomataan. Tämä arviointi oli toimituksen tärkeimpiä tehtäviä. Nyt tilat on jaettu etukäteen määrämittaisiin laatikoihin, joita täytetään. Kirjoittajat saavat sopeuttaa sanomansa määrämittaan. Elleivät sopeuta, juttu saa jäädä. Sama koskee vielä suuremmassa määrin sähköistä viestintää, jossa ei tehdä juttuja, vaan täytetään aikaa. Yle hoitaa sen korostetusti uusinnoilla, joiden väliin mahtuu vähän uutisia ja hiukan enemmän urheilua. Ja tietenkin keskusteluja, joiden osallistujille ei makseta esiintymispalkkioita. Laatikoiden täyttäminen on näennäissuunnittelua, joka helpottaa talouspuolen kontrollityötä. Luota mutta kontrolloi, sanoi Lenin.

Ja vielä lopuksi: Miksi Hesari siirtyi tabloidiin? Miksi niin monet muutkin sanomalehdet ovat siirtyneet tabloidiin? Se ei oikein avaudu itse lehdestä, ei ainakaan lehteä lukien. Hesarilla tämä on iso asia. Lehti astui formaatin muutoksella uuteen ympäristöön. Pieneneekö arvovalta, kun koko pienenee. Voi olla että niin tapahtuu. Tietenkin puhutaan säästöistä, mutta hintansa niilläkin on. Levikkien laskua lehden koon muutos estää, mutta jyrkentääkö se alamäkeä. Aika näyttää, kuten myös muutenkin muutoksen todellisen merkityksen. Huomiot tässä vaiheessa kertovat mielikuvasta, minulla ei edes mielialasta: minun tunnesiteeni liittyvät muihin lehtiin.

Edelleen maa kuitenkin kaipaa sellaista lehteä, joka voisi välittää uutisia siitä, mitä Euroopassa todella tapahtuu. Soini ja persut tuli Suomelle yllätyksenä, vaikka kyseessä on eurooppalainen ilmiö. Hesarin resursseista luulisi olevan irroitettavissa enemmän tähän tehtävään, jota ei hoideta ainoastaan Brysselistä käsin. Ei ainakaan Brysselin kabineteista käsin.

Ehkä nyt on tyydyttävä siihen, että tabloidin tehtävä sanomalehdessä on tasoittaa tietä sähköiseen palveluun. Sehän jakelee itse itsensä eikä sillä ole rasitteenaan identiteettiä, joka on ollut tärkeä sanomalehdille. Sellainenkin tulee mieleen, että tässä tehdään nyt itsemurhaa kuoleman pelossa. Mutta vielä ei ole lopullisten arvioiden aika. Ne tulevat ajan myötä ja niitä tekevät lukijat, ei tekijät.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Tämän aamun HS:n urheilusivut ovat surkeat. Eipä ole uutisia mm. Vantaan Suomen cupin hiihdoista puhumattakkaan kunnon uutisartikkeleista eri talvilajien maailmancupeista.Toimittajien mieltymykset ratkaisee, mikä joukkuepeli saa suosiota urheilusivuilla yksilölajien kustannuksella.

Mutta politiikan (ml. talous) uutisten valinta koti- ja ulkomailta ovat olleet HS: ssä, etten sanoisi alle asteikon, tässä tabloid -lehdessä (Ranska invaasio Afrikassa, Englannin mahdollinen EU-äänestys, USA:n taloustilanne, Suomen velkakehitys jne).

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

Laitanpa nyt tähän BBC:n uutisen, jonka mukaan pääministeri Cameron ei aja EU-kansanäänestystä.
http://www.bbc.co.uk/news/uk-politics-21008322

Käyttäjän SJPHKI kuva
Seppo-Juha Pietikäinen

USA:n liittovaltion talousuutisia tässä olisi kavainnut tänäänkin. Obama puhui juuri äsken hermostuneesti.
http://politicalticker.blogs.cnn.com/2013/01/14/li...

P.s. Puhutaan siellä tänään HS:ssä USA:n öljyntuotannosta.

Matti Jalagin

Luvallanne laitan pätkän Iltalehden blogista Jyrki Lehtolaa samaa asiaa koskien sekä linkin itse kirjoitukseen. Vaikkapa vain kevennykseksi.

"Hesarin uudistus tuli parhaimpaan mahdolliseen aikaan. Kansakunta on ollut pahasti jakaantunut, mutta tiistaina se oli ohi. Ensimmäisessä tabloidissa käytettiin Hesarin lukemisesta ilmaisua ”laadukkaampi, yhteinen päiväjärjestys”, ja juuri siitä on parhaimmillaan kyse. Siitä, että me kaikki lukisimme sitä samaa taitavan 6-vuotiaan tekemää Jätkäsaaren baaritilanteesta huolestunutta juttua, ja se riittäisi meille, ja me ymmärtäisimme, että sen kuuluu riittää meille.

Ja voi kuinka ne olivat innostuneet itsestään. Jotkut ovat pilkanneet Hesaria aneemiseksi ja ylimieliseksi, mutta tuon väitteen lehden toimitus on osoittanut valheelliseksi." Jyrki Lehtola IL

http://blogit.iltalehti.fi/jyrki-lehtola/2013/01/1...

Käyttäjän jaga kuva
Lars-Erik Wilskman

"Edelleen maa kuitenkin kaipaa sellaista lehteä, joka voisi välittää uutisia siitä, mitä Euroopassa todella tapahtuu."Olen samaa mieltä.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola
Käyttäjän MikaVyrynen kuva
Mika Väyrynen

Jännä juttu, että jonkun lehden uudistaminen ja ulkoasun muuttaminen aiheuttaa näin paljon puhetta ja porua. Ei voi olla oikeasti niin "big deal", että jutunjuurta aiheesta piisaa viikosta toiseen. Tuleekin jo mieleen, että onkohan näissä blogeissa ja postauksissa enemmänkin markkinamiehet asialla kuin tavalliset läpyskän lukijat.

Kannattaiskohan iltiksen siirtyä seuraavaksi mustanaamio kokoon, niin saisi puhetta ja pulinaa aikaiseksi.

Käyttäjän markkuhuusko kuva
Markku Huusko

Tunnen uudistuksen jälkeen printti- Helsingin Sanomille aiempaa vähemmän tarvetta arkisin. Töissä arkilehdetkin kyllä selaan, kun kuuluu vähän niin kuin työnkuvaan.

Viikonlopun HS-lehdet olivat minulle positiivinen yllätys. Nyt tunnen aiempaa vähemmän tarvetta iltapäivälehtien yhtä paksuille ja journalistisesti heppoisemmille viikonlopun lukupaketeille.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tämä hieman nauratti:
"Muutaman lehtiuudistuksen tehneenä ryhdyin seuraavaksi tutkimaan kirjasinkokoja, fontteja sanotaan nykyään."

Jyri Terttu

Hesarin koko ei haittaa, mutta se holhoava asenne.

Hannu A Virtanen

HS teki itse oman itsemurhansa levittelemällä kritiiköttämästi tätä valheellista EU-Propagandaa

- Ruuan hinta laskee
- Ei koske meitä
- Hei, me tienataan tällä
- Se on pölhöpopulisti joka muuta väittää

Kananmunien ja broilerin hinta laski siksi aikaa kunnes suomalainen tuotanto oli tapettu, sitten hinnat vielä nousivat alkuperäisistä!

Nyt sama tehdään sikaloille ja pikku sahoille , kansa maksaa ja jatkaa maanpettureiden äänestämistä!

Maaseudun lahtauksessa on käytössä kaikki mahdolliset ja mielipuolisimmat mediavalheet mitä ajatella saattaa.

http://www.youtube.com/watch?v=2DVb-Lvk4iY "Katainen puhuu niin totta kuin osaa"

Jukka Palo

Helsingin Sanomien koon muuttuminen tabloidiksi on vieno vihje siitä, että rappaus, natotus ja psykologiset operaatiot yleensä yksinkertaisille tablooidien irtonumero-ostajille jatkuu.

Kun tabloidissa ei ole tilaa ajatella, on journalismikin clichéisempää ja ideologinen rummutus vain pahenee.

Käyttäjän Masa kuva
Masa Nieminen

Mutta edelleen Turun Sanomat on paikkakunnan suurin urheilulehti joka julkaisee myös kuolinilmoituksia.

Jukka Palo

Paperilla ja periaatteessa isänmaallisen Kari Vainion aikana Turun Sanomista on tullut Izvestija, joka ilmiantaa eduskuntalaisia Itsenäisten yhteisöjen medialle Aasiaa myöden.

Mitäpä jos Turun Sanomat palaisi markkusalomaalaisesta uusisänmaallisuuden kaudesta Ketosen kotidemarin, Aimo Massisen aikaan.

Suomalaisen sosialidemokraatin vahva piirre on kansainvälittömyys ja kielitaidottomuus. Sellaisissa käsissä Turun Sanomat olisi tyypillinen maakuntalehti ilman minkäänlaista ulkopolitiittista painotusta.

No Ketosten kotidemari, Massinen, ei ilmeisesti antanut Salomaasta aivan oikeaa arviota toteamalla, että hänellä on henkilökohtainen ongelma, joka tosin on monien toimittajien ja muidenkin esiintyvien taiteilijoiden ammattitauti narsismin ohella, mutta ainahan työväenliikkeessä on toimittu historiallisen materialismin ja uskonnollisten totuuksien kohdalla dialektisesti.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Huomautan, että hra Massinen panee nyt köyhänä eläkeläisenä kaiken tarmonsa toiminnalle sdp:n edustajana Turun kaupunginhallituksessa.
Turun Sanomia voinee Izvestijan ohella myös verrata entisen DDR:n Neues Deutschlandiin? Siellähän pioneerien hihat olivat täynnä erilaisia tärkeitä merkkejä.

Jukka Palo Vastaus kommenttiin #41

Jos Turun Sanomat oli nuorsuomalainen vanhauussuomettarelaisten remonttimiesten lehti, Neues Deutchland niin onko Mikael Pentikäisen Helsingin Sanomat nyt sitten Neues Finnland?

Mikael Pentikäisen isosetä taisi olla konspiraatioon erikoistunut Vilho Pentikäinen, joten miellyttävää ja sosiaalista osaamista ei ole toki vain Sirola-opiston käyneissä, vaan myös toki pappissuvuissa, jotka nekin ovat erikoistuneet utopiaan ja virtuaaliin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Pentik%C3%A4inen

Sirola-opiston käyneillä aivan oikeasti oli myös käytöstapoja: kohteliaisuutta ja vieraanvaraisuutta, joten miesten isäntäkouluna se ei ollut ilmeisesti aivan turha oppilaitos.

Nekin, jotka pitivät porvariluentoja oppilaitoksessa, rekisteröitiin amerikkalaisten toimesta johonkin vaaralliseen kommunistirekisteriin "guilt by association" -periaatteella.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Bravdan sijasta voitaisiin alkaa käyttämään nimenä Tabu. Lehdestä tuli sellainen lähinnä lukutaidottomalle Aku Ankka sarjakuva, jossa otsikot eivät innosta lukemaan itse asiaa, vaan tekee mieli salata pelkät kuvat ja otsikot läpi. Ainut positiivinen asia Tabussa on ruostumattomat niitit.

Johan Lom

Vinkki: Ala kirjoittaa tuo "Bravda" kovalla P:llä (Pravda). En ole pikkumainen, mutta kun olen havainnut tuon virheen kommenteissasi jo muutaman kerran aiemmin, niin ajattelin vain vinkata.

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

Katoppas, kun mulla on mielessä aina vaan tuo Linda joka soitteli viulua ja muutti Ruotsiin. Tosin sekin tais olla Brava.

Käyttäjän salvator kuva
Elo Kemppainen

"Miksi Hesari siirtyi tabloidiin? Miksi niin monet muutkin sanomalehdet ovat siirtyneet tabloidiin?"

Minun oletukseni olisi tuo digilehti, se voisi olla hyvä syy pienempään kokoon...

Nyt pystyn lukemaan koko sivun vierittämättä kuvaa ruudulla, tabloid-sivu näkyy kokonaisena, pystyyn käännetyllä 22" näytöllä...

Hannu A Virtanen

"Kummone paat silt jäi". Raumalla kysymys "minkälainen vene vainajalta jäi" on virallinen surunvalittelu.

hesarin kuolinilmoitukseen voisi liittää syyn tästä:

Syy tilauksen loppumiselle on maanpetoksellinen toiminta ja Vihervasemmistolaisen homo- ja valtiofeminismi & asenteellisen ja todella harhaanjohtavan EU-ja liittovaltiopropagandan sekä kiihkeän pakkoruotsittamisen liiallinen esiintyminen lehdessä.

ja seuraksen tästä:

2011: 365 994 kpl
2010: 383 361
2009: 397 838
2008: 412 421
2007: 419 791
2006: 426 117
2005: 430 785
2004: 434 472
2003: 439 618
2002: 441 325

www.levikintarkastus.fi

Jukka Palo

Helsingin Sanomat on urheasti puolustanut edistystä Suomessa nuorsuomalaiseen henkeen. Ei ole jääty perussuomalaisuuteen eikä suomalaisuuteen makaamaan, vaan on riennetty pää pystyssä Eurooppaan niin kuin Rolf Kullberg niska taittaen ja otsa kuhmulla. Siinä, missä on viisi hirttä poikki, ei ole kuutta tai seitsemään hirttä poikki suoraryhtisempiä yleislänsieurooppalaisia varten.

Helsingin Sanomat on hyvä yleislehti, joka on pilattu pääkirjoituksella ja ammattitoimittajien mielipidekirjoituksilla.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

J. Palo (19). Tarkoitatko, että HS on yhä ns. yleisdemokraattien hallussa - kuten vanhaan hyvään aikaan, jolloin Moskovan Pravdassakin oli vain 4 sivua - täyttä asiaa?

Jukka Palo Vastaus kommenttiin #42

Helsingin Sanomissa on tai voi olla edelleen nuorsuomalainen asioiden muuttamisen henki. Tosin tuo tendenssikirjoittaminen ei koske enää suomalaistumista eikä suomalaistamista, vaan punavihrettymistä, naisittumista ja eurostoliittolaistumista.

Henki on sama kuin Heidi Hautalalla ja Satu Hassilla, vaikka näennäinen aatesuunta olisi muuttunut ilmansuunnan mukaan. Aktivisti ei hellitä, ei punavihreänänään.

Päivälehti lakkautettiin siksi, että se ymmärsi liikaa kansainvälistä terrorismia, Suomen pääministerin murhannutta Eugen Schaumannia.

Käyttäjän AriThti kuva
Ari Tähti

Ei ole sellaista uudistusta jota ei joku vastustaisi. Varsinkaan kun on kysessä hesari. Aina on väärä fontti, jutut väärissä paikossa, liian pientä liian isoa, vääriä juttja etc etc. Mutta minä tykkäsin heti ensisilmäyksellä, luen hesariani nyt paljon enenmmän kuin ennen siksi että sitä on helpompi pidellä vaikka kiikkustuolissa istuen. Tykkään.

Lauri Korhonen

Ei ole mitään sellaista mitä ei voisi muuttaa ja aina silti joku tykkää koska hesari.

Käyttäjän OlaviNiemi kuva
Olavi Niemi

Itse arvasin lopputuloksen heti kesällä, kun ensimmäiset uutiset Hesarin muutoksesta tulivat ja jo silloin ilmoitin, että minun 43 vuotta jatkunut Hesarin tilaukseni loppuu, jos se lähtee tuohon roskalehtikokoon.

En ole koskaan ymmärtänyt noita iltapäivälehtiä ja sitä mukaa, kun tilaamani lehdet ovat tuohon ilmaisjakelulehtityyliin ja -kokoon siirtyneet, niin ne olen jättänyt pois.

Tosin olin jo pidemmän aikaa miettinyt, että Hesarissa on aika paljon minulle tarpeetonta asiaa, mutta olisin varmaankin loppuikäni sitä tilannut ilman tuota kokosekoilua - se oli ns. viimeinen pisara minun kohdallani.

Tuo uudistusvimma on pilannut monia muitakin lehtiä ja samoin radio-ohjelmia. Päättäjät tavoittelevat tosiaankin niitä nuorempia lukijoita ja kuuntelijoita muutoksillaan, mutta eivät huomaa, että samalla he karkottavat ison joukon vanhempia vakiolukijoita/-kuuntelijoita.

Yle teki kanssa kanava ja ohjelmamuutoksia tavoitellen myöskin noita kyseisiä nuorempia ihmisiä. Olin Radio Suomen vakiokuuntelija, mutta uudistuksen jälkeen meni ohjelmisto aivan sekaisin ja kanavalla aloitettiin jatkuva kanavan ja ohjelmien mainostaminen. Ei kukaan jaksa satoja kertoja päivässä kuunnella saman yökkäilijan kanavamainosta, vaan se alkaa vähitellen raivostuttamaan ja siksi olenkin nyt etsinyt muita kanavia radiosta.

Samoin tein lehdenkin kanssa, eli tilasin puolta halvemman paikallisen sanomalehden ja olen ihan tyytyväinen ratkaisuuni, eikä ole yhtään ikävä Hesaria ainakaan toistaiseksi.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kun kuulin Hesarin tabloidiuudistuksesta, riemastuin. Ei tarvitsisi enää taistella suurikokoisen irtolehtipainoksen kanssa. Sellaista voi lukea vain tyhjän pirttipöydän ääressä. Nyt Hesarin voi jo ottaa mukaan bussiin tai junaan ja jatkaa lukemista.

Ensimmäisen tabloidin nähtyäni totesin: pliisu! Heti nimiö on liian pienikokoinen tässä formaatissa. Kannattaisi mennä opintomatkalle Mannerheimintien toiselle puolelle, jossa Hufvudstadsbladet siirtyi tabloidiin muutama vuosi sitten. Hesarin otsikko olisi muutettava Hesariksi tai HS:ksi, joka painettaisiin tarpeeksi vahvasti HBL:n tapaan. HBL:n sivutaitossa olisi myös paljon opiksi otetavaa.

Jukka Palo

Sinua ei siis radiotoimittajana ollenkaan haittaa se, että kirjoitetaan lyhyesti, perimätietoisesti, iskevästi ja ennakkoluuloiseksi määrämittaan kuin haikuja.

Suomessa on ongelmana holistisen käsityksen puute, sivusta puhuminen, metametakeskustelu länsimaiseen arvoyhteisöön sopivista suomalaisista, poliittisesti korrektista suomalaisuudesta ja yleensä länsi-integraation syventämisestä tavalla, joka periferisoi lisää Euroopan unionin rakenteellisia periferioista kaukana Itämeren takana, pimeässä ja kylmässä haja-asutettuna.

Jukka Palo

Sanonta:"Ei kuolemanpelosta pidä tehdä itsemurhaa", lienee J. K. Paasikiven, millä hän tarkoitti neuvotteluja Neuvostoliiton kanssa.

"Kuolema" on kovin lopullinen ilmaisu kuin "kuolemantuomio". Douglas MacArthur sanoi:"Old soldiers never die. They just fade away."

http://www.youtube.com/watch?v=jGdHqm6bfew

Jos se, että Helsingin Sanomat pienenee broadsheetistä tabloid-kokoon on kuin pyy pienenisi maailmanlopun edellä, ei se tarkoita niinkään sydänkohtausta kuin hitaasti etenevää reumatismia.

Monien on vaikea valita, ovatko he Helsingin Sanomat -kriittisiä vai Helsingin Sanomat -skeptisiä.

Itse olen agnostisesti hieman sitä kantaa, että kannattaa yleisesti olla Helsingin Sanomat -skeptinen ja vain silloin kun se tekee Brysselin Pravdana psykologisia operaatioita kaksikannan ja valtioneuvoston tueksi länsi-integraation syventämiseksi harkitsematta, kannattaa olla tilapäisesti Helsingin Sanomat -kriittinen.

Mikael Pentikäinen on kuitenkin saanut paljon hyvää aikaan Helsingin Sanomissa verrattuna Janne Virkkusen pysähtyneisyyden aikaan, hänen aikansa lopussa.

Se, mitä pitäisi Helsingin Sanomiakin tiukemmin arvioida on Sanoma-taustainen Risto Uimonen Julkisen Sanan neuvostossa ja myös STT-Reutersin Britannian ulkopolitiikkaa myötäilevä uutisvalinta, joka STT-HS:n kautta leviää epidempian tavoin "maakuntelehtiin" Helsingin kunnallislehdestä ja STT:stä.

Reijo Tossavainen

Jos haluan lukea perussuomalaisten kirjoituksia, niin niitä voin lukea vaikkapa sellaisista lehdistä kuin Wall Street Journal ja New York Times. Hesarissa niitä ei ole ollut ainuttakaan "pääkirjoitussivulla". Vain toimituksen tekemiä tai tilaamia perussuomalaisia arvostelevia, joskus jopa solvaavia kirjoituksia.
Siksi olen peruuttanut Hesarin tilauksen. Samaa suosittelen muillekin perussuomalaisille ja miksei muillekin.

Hesari on kuulemma kokenut muodonmuutoksen. Nyt siitä on tullut pikkupravda.

Käyttäjän TimoPouru kuva
Timo Pouru

Kyllä Hesarista kannattaa luopua muidenkin kuin perussuomalaisten.Itse luovuin lääketieteellisistä syistä (kohonnut verenpaine).

Jukka Palo

Maailman perussuomalaisimpia lehtiä ovat brittilehdet, jotka esiintyvä euroskeptisesti. Maailman keskustapuoluelaisimmat ihmiset ovat sveitsinsaksalaiset maanviljelijät. Toisella sijalla lienevät keskustapuoluelaiset lehmänlypsäjät Norjan vuonojen pohjilla.

Markku Heiskanen

Taalta Espanjasta olen seurannut hieman ihmetellen sita kohua minka aiheutti HS:n siirtyminen tabloidiin.
Taalla kaikki lehdet ovat tabloideja, tosin eri kokoja, silla valtakunnan lehdista ABC:lla on kapeampi formaatti kuin El Paisilla tai El Mundolla. Mukava niita on lukea.
Kun en ole nahnyt tabloidi-Hesaria niin en ota kantaa formaattiin.
Siina Virmavirta on oikeassa, etta muotoon kirjoittaminen tuhoaa journalismia. Vahingolliset tavat on kopioitu anglosaksisesta maailmasta. Taalla ei tunneta muotoonkirjoittamista.
Mutta sisaltohan on tarkein, ei muoto. Ja siina suomalaiset lehdet ovat tehneet karhunpalveluksia lukijoilleen keventamalla ja yhdenmukaistamalla niita. Eivat ne kannanotoiltaan useinkaan uskalla poiketa valtavirrasta. Ei niissa ole kuin raapaisuja ymparoivasta maailmasta.
Kun tulee entisena toimittajana luettua paivittain 2-4 lehtea, niin hammastyy takalaisesta tasosta.
Hesarista sanotaan, etta se edustaa eurooppalaista laatulehdistoa. Kaukana se on niista, jos verrataan takalaisiin. Taalla ei lehdilla ole samanlaista agendaa kuin esimerkiksi nykyaan Hesarilla on niin sanotussa rasismi-kirjoittelussa. Se nayttaa taalta kasin sangen vastenmieliselta.
Samoin maailmanmenon seuraaminen. Vaikka elamme samassa EU:ssa, tuntuu etta asuisimme eri maailmoissa kun sisaltoja verrataan.
Esimerkiksi otan vaikkkapa vasemmistolaisen El Paisin ja oikeistolaisen ABC:n kulttuuriliitteet. Kun ensimmaisen kerran tavasin niita, niin hammastyin; miten on mahdollista tehda nain monipuolista ja tasokasta tekstia.
Vaikka lehdet ovat taallakin vahentaneet toimittajiaan, niin ei se ole juuri nakynyt tason laskuna.
HS pyrkii olemaan entista voimakkaammin paikallislehti. Taalla ei valtakunnan lehdilla ole sellaista agendaa, vaikka vaihtosivuja tekevatkin.
Erilaista on se, etta taalla lehdet ostetaan lehtikioskeista. Eivat ne tilattuna juuri kotiin tule. Eika tamakaan ole vaikuttanut lehtien tasoon. Tosin on siinakin nain vanhan sanomalehtimiehen silmin viela korjaamisen varaa, mutta missapa ei olisi!
Ja se onni meilla on; taalla ei ole iltapaivalehdistoa!
Kiitoksia Virmavirta ansiokkaasta tarkastelusta. Eivat lehtimiehet Suomesta ole viela loppuneet, vaikka ei kai niita enaa siella taideta juuri valmistaakaan.

Käyttäjän vesakautto kuva
Vesa Kautto

Jarmo Virmavirta esittää tabloidikokoisesta Hesarista osuvia kommentteja. Minuakin ulkoasun sottuisuus ja eräiden tekstien pieni koko on häirinnyt. Vanhaan Hesariin minulla oli vahva tunneside, uudesta voisin kevyesti luopua.

jani gustafsson

Hyvin valikoivia ovat mielestäni hesarin aiheet. Jos vertaillaan hieman muihin julkaisuihin euroopan suurimmilta lehdiltä, niin ei haseri oikeastaan käsittele edes euroopan hektisimpiä aiheita ja jos käsittelee, niin mielestäni kovin yksipuolisesti ja suppeasti.

http://icecoldfinland.weebly.com

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

Kovin tulee ikävä aikaa, jolloin sai lukea hesaria lentokoneen keskirivin keskipaikalla. Tuskin kukaan jaksaa edes tuhahdella hesaria lukevalle naapurille kun koko on niin kovin kätevä.

Jukka Palo

Montako ulkomaanmatkapäivää teet vuodessa lentäen? Miten selviät länsimaisesta laatulehdistöstä, kuten The Fianancial Timesista lentokoneessa?

Asko Juuti

Paperi/fontti/tekstin värin pliisuus ei innosta lukemaan. Turhan monta sivua ilman yhtään kuvaa kevennykseksi. En jaksa lukea lehteä tuollaisenaan. Jopa kuvat ja mainokset ovat onnettoman näköisiä, ihan kuin painomuste olisi loppumassa. Paras osio viikonloppuna oli jonkun firman mainos lehden välissä. Se oli avattuna vanha HeSari väreineen. Sisältöä en edes kommentoi em. syistä. Käy silmiin lukemisen yrittäminenkin.

Jukka Palo

Tabloidisuus vaatii aikaa. City-lehti on tabloid, mutta niin on myös luettava Kauppalehti, joka vielä kannattaakin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Hesaria on niin pitkään luettu vain diginä ilman mainoksia, ettei tabloiduudistus kiinnosta enää pätkääkään. Ketä muka kiinnostaa lukea digilehteä näköispainoksena kun näytölle parempi muoto kerran on olemassa?

Ilmaisjakelulehdet ovat tärkeitä takan sytykkeinä.

Siinäpä käsiteltynä koko printtisanomalehdistön nykytila ja tulevaisuus parissa kappaleessa.

Lauri Korhonen

Ei ekoteko. Sanomalehtipaperi syttyy ja palaa aika heikosti ja ne pienhiukkaspäästöt.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Paljon paremmin kuin runsaalla savella höystetyt kiiltävät mainosläpyskät.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #35

Ja paljon huonommin kuin varta vasten tarkoitetut sytyspalat tai itse veistetyt kiehiset.

Huonoa jopa vessapaperiksi.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

B.U.> Ilmaisjakelulehdet ovat tärkeitä takan sytykkeinä.

oooooooooo

Ei ne pala. Paperi on semmosta.
Totuus ei pala tulessakaan :-)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ette sitten ole keksineet ilmaisjalkelulehdillekään yhtään minkäänlaista käyttöä? Toistaiseksi puut ovat meillä syttyneet ja tupa on pysynyt lämpimänä.

Matias Gerlich

Journalistinen kysymys kuuluu: muuttuvatko artikkelin lyhyemmeksi ja vähemmän "syvälle luotaaviksi" ts. pinnallisemmiksi vain siksi että jutun pitää mahtua yhdelle ja samalle sivulle? Tapahtuuko tämä ikäänkuin huomaamatta vaikka se ei välttämättä ollut edes lehden toimituksen tavoite?

Käyttäjän OSAKARIK kuva
Olli Kankaanpää

Hesarissa ei ole enää juurikaan mainoksia. Tuttavani Satakunnan Kansassa teki pitkiä päiviä saadakseen mainostajat pysymään sivuillaan lehden uudistettua ulkoasunsa tabloidiversioksi. Myös pienemmät päälliköt tekivät paljon töitä. Mainosten lukumäärä ei ainakaan laskenut, ottakaa oppia. Ja kuten yleensä käy, parhaat lähtevät ensimmäisenä.

Jarmo Makkonen

"Totuus ei pala tulessakaan :-)"

Aamulehti palaa iloisesti. Hesaria en lue kuin ilmaiseksi netissä linkkien kautta, propakandaa kuten Aamulehtikin.

Heikki Härmä

Jo marraskuussa -12 kirjoitin päätoimittaja Pentikäiselle, että turmion tiellä olette. Kokemukseni Hesarin tilaajana ja informaation kuluttajana on se, että se on nyt loppu. En jatka enää tilaustani.
Irtonumeron ostan jatkossa vain siihen asti kun Aulis Lehto saa palstatilaa. Toimituksellinen osuus on ollut jo vuosia hänen varassaan, kun tilaavana kuluttajana olen ollut lehden kanssa suhteessa.
Siinä kuluttajasuhteessa on ollut kompurointia, mielenosoitusmielessä.
No, tilaajana ja kuluttajana olen tietenkin maksanut enemmän kuin olen saanut.

Jarmo Virmavirralle ponnekasta vuotta 2013 toivottaen

Käyttäjän MaritaMarttio kuva
Marita Marttio

Kuka osaisi kertoa minulle, mitkä suomen suurista sanomalehdistä pystyy toimittamaan lehtensä myös viikonloppuisin kakkosasunnolleni Kemijärvelle? Suomen Suurin ei siihen pysty. Valitettavasti!
Eikä kannata vastata tähän, että muuta Kemijärveltä pois. Kemijärvi is the Best.

Timo Heikkila

Kukas sen Uuden Suomen laittoi ensin pieneksi (kooksi) ja sen jälkeen lopetti kokonaan..?

Jukka Palo

Ennen kuin kukaan tositoveri ehtii, toteaisin, että dialektisesti Uusi Suomi oli ennen Helsingin Sanomia edistyksen tiellä. On tietenkin mielenkiintoista se, miksi suomettarelai0nen Uusi Suomi tablodisoitui ennen nuorsuomalaista ja "radikaalia" Helsingin Sanomia.

On tainnut HS jäädä dialektisesti jälkeen nuorsuomalaisista uudistajista. Minun nuorsuomalainen suosikkini on Ellen Salpakari, jossa näkyy nuorsuomalainen ajattelu kaikkein selvimmin: rahvaalle sivistystä, jonkin verran, mutta ei liikaa rahaa, jotta ei turmeltuisi ja menettäisi siveitä raataja-arvojaan.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Tabloidkoko tuli täytenä yllätyksenä. Miksi sitä ei edes vähän kerrottu etukäteen? Ehkäpä siksi, että muutos oli niin mitätön.

Enemmän muutoksesta on ollut haittaa kuin hyötyä. Vähän kuitenkin.

Jukka Palo

Tabloidisoitumisesta oli ensimmäisessä numerossa käyttöohjeet. Asia on hypetetty Ilta-Sanomien ja Iltalehden lukijoille kuin olisi euroon siirrytty. Eurostakin kirjoittettiin paljon ihmisille, jotka opettelivat jo Kalevi Keihäsen aikana käyttämään pesetoja, niitä falangistisia pesetoita.

Moni suomalainen sosialidemokraattikin on elpynyt etelässä rahoilla, joissa on ollut Francon kuva. On se niin fasistista menoa...

Käyttäjän JoukoKosonen kuva
Jouko Kosonen

Samanlaisia tunnelmia kuin Jarmolla oli minullakin ensimmäisestä hesarin tabloidista. Kuvaavana pidin etusivun S-ketjun tai HOK:in mitäänsanomatonta, suttuista, mainosta. Tosiaan jätepaperilla, pientä tekstiä ja sameita 1800-luvun tasoisia kuvia. Huh! Lukijakunta on uskoisin melko iäkästä väestörakenteen kehityksen myötä. On ilme hieman parantunut viikon aikana. Toivoisinkin, että Uusi Suomi piristyisi ja laittaisi selkeät kuvat ja hyviä juttuja paperilehteen. Voisin tilata hieman harvemmin, ehkä pari kertaa viikoissa ilmestyvän, laadukkaan, paperisen uutislehden. Sehän sopisi kauppiaidenkin arkeen. Hyvää tuossa uudistetussa hesarissa ehdottomasti oli se, että sen sai jaettua edelliseen tapaan osioihin.

Jukka Palo

Broadsheet -Helsingin Sanomat lopetti komeasti Koskenlaskija-juuston mainoksella. Minusta siinä oli jotain isänmaallista. Koskenlaskija oli kaukopartiomiestenkin evästä, vaikka tosiasiassa sulatejuustot ovat jätettä, joka uuskäytetään sulatejuustona. Hieman kuin hampurilaisjauhelihapihvit ennen.

Olavi paloneva

Turha marmattaa,ei Helsingin Sanomat ole muuten muuttunut ,kun koko .
kyllä selväjärkinen tarvisemansa löytää ,niin pääkirjoitukset,kun kulttuurit sekä muut uutiset.Luen lehtä usein makuulta ,mikä on parempi koko kun tabloidi,irtolehdet ei seikkaile sängyllä siellä täällä eikä pitkin lattiaa,vaan ne on vieressä pienessä koossa.Jatkossa en tilaa paperilehteä,vaan ns näköislehden se toimii tietokoneella mainiosti ,
vanhassa versiossakaan ei ollut moittimmista sekin toimi hyvin.Tämä uusi
lehti on vielä parempi, koska se sopii hyvin tietokoneen näytöllä .
Asia on vain niin,että emme voi muutoksille mitään,paperilehdet tulevat
vähemään yhdessä suurien ikäluokkien mukana ja tiedonvälitys siirtyy kiihtyvällä vauhdilla verkkoon.Helsingin Sanomat on ottanut kaiken huomioon tehdessään lehtiuudistusta.Vielä tulee luonnon säästö ja taloudellisuus kuluttajan näkökulmasta ;paperi,painatus ja jakelu maksaa
näin säästyy luontokin kun ne jäävät pois ja lopuksi tilauksen hinta;
näköisversio maksaa 14,90 kk ja paperiversio aivan muuta.

Toimituksen poiminnat