*

Jarmo Virmavirta

Paasikivi ja Niinistön tärkein lausunto

Viime viikkoina on monta kertaa tullut mieleen J.K. Paasikivi. Ja hänen lauseensa "Kreml ei ole kihlakunnanoikeus".

Ukrainan tapauksessa Venäjää on syytetty kansainvälisen oikeuden rikkomisesta. Voi olla tottakin, mutta kansainvälinen oikeus on sen verran venyvä käsite, että melkein aina pata kattilaa soimaa. Ristiretkiä riittää muualtakin kuin Venäjältä. Sata vuotta taas kuluu ennen kuin kansainvälisen oikeuden nimissä tehtyjen humanitaaristen interventioiden aiheuttamat, arabikevään innoittamat tuhot saadaan johonkin järjestykseen. Paasikiven ohella suosittelen luettavaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä.

Lause Kremlistä syntyi vuonna 1940, kun Moskovan lähettiläämme Paasikivi ulkoministeriöstämme neuvoa yhteen ulkoasiankomissaari Molotovin esille nostamaan kysymykseen. Vastauksena tuli UM:n oikeudelliselta osastolta monisivuinen juridinen selvitys. Se päätyi nopeasti roskakoriin.  Paasikivi lähetti Helsinkiin lakonisen sähkeen: "Kreml ei ole kihlakunnanoikeus".

Totta tietenkin on, että sitten Paasikiven moni asia on muuttunut. Kihlakunnanoikeudet on lopetettu, komissaaritkin ovat Brysselissä.

Mutta Kreml on. Ja Moskova. Ja Venäjä.

Jopa Suomi.

Olikin erittäin paikallaan, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Haagissa kansainvälisellä foorumilla julkisuuteen, että Suomi säilyttää suoran suhteensa Kremliin. Se on presidentti Niinistön toistaiseksi tärkein ulkopoliittinen lausunto. Itse asiassa Niinistön ilmoitus nyt paikkaa sen, ettei tätä sanottu ääneen silloin kun Suomi kävi EU:n kanssa jäsenyysneuvotteluja. Oli korkea aika kertoa Suomen paikka. Se on todellisessa Euroopassa, joka kartasta näkyy. Näkyy siinä Brysselkin, mutta myös Venäjä.

Lisäksi Niinistön lausuma viestii siitä, kuka Suomen linjan päättää. Presidentti. Sillä on suuri merkitys erityisesti menossa olevan muutoksen aikana, jolloin tärkeimmät kansainvälisiin suhteisiin liittyvät päätökset tehdään suoraan korkeimmilla tasoilla. Tätä seikkaa ei EU muuksi muuta.

Paasikiveltä kyllä riittää jakoon muitakin viisauksia, joilla on ajankohtainen ulottuvuus:  "Historia tarvitsee aivan suhteettoman suuren metakan saadakseen aikaan edes vähäisiä tuloksia". Päiväkirjamerkintä on vuodelta 1939. Yhdysvallat ja Venäjä ovat nyt kuitenkin laittaneet metakalle rajat: aseellista toimintaa ei tule. Silti metakka  jatkuu, kun on pakko. Kasvojenpesuun tarvitaan oma aikansa ja omat koreografiansa. Asiallisesti pakotteita ja viisumikieltoja tehokkaammin vaikuttaa ruplan kurssi ja Moskovan pörssi, siis markkinatalous. Sitä kieltä myös Kreml nyt ymmärtää. Ei se mikään Neuvostoliitto ole.

Kun Paasikivi lähti vuonna 1939 Moskovaan talvisodan aattona, sanoi ulkoministeri Erkko hänelle "unohda että Venäjä on suurvalta". Aivan toisin Erkon olisi pitänyt varoittaa: "Älä unohda että Venäjä on suurvalta", kirjoitti Paasikivi Moskovan muistelmiinsa. Tätä voi suositella nyt pääministeri Kataiselle, joka joutuu suurvallasta haaveilevien EU-johtajien syleilyyn lähes päivittäin. Ettei vaan itsekin olisi siellä tuossa tuokiossa. 

Eljas Erkko oli nuorsuomalaisen vastarinnan perillinen, Paasikivi suomettarelainen realisti. Ne ovat kaksi Suomen ja Venäjän suhteen pitkää linjaa, jotka ovat sopivasti vuorotelleet. "Oli mitä mieltä tahansa Wenäjästä, me emme pääse irti siitä, että Wenäjä on meidän suuri naapurimme. Ja vanha suomettarelainen periaate on, että kansojen välisissä asioissa on otettava huomioon voimapoliittiset suhteet ja niitäkin harkittaessa on käytettävä sitä pientä järkeä, minkä Jumala on ihmiselle antanut".

Kun Venäjä on ollut parin vuosikymmenen ajan heikko, ovat monet Suomessakin alkaneet luulla,  että voimapolitiikka on maailmasta hävinnyt. Surullista on, että tutkijatkin ovat lumoutuneet tähän median liikkeelle panemaan harhaan. Pommitukset Irakissa tai Kosovossa eivät näyttäneet median silmissä voimapolitiikalta, kun niitä sanottiin humanitaariseksi väliintuloksi. Niin heikko ei Venäjä kuitenkaan ole, ettei se Suomelle olisi vahva. EU ei muuta tätäkään. Pyrkiessään laajentumalla vahvistamaan etupiiriään EU käy sisäisesti yhä epäyhtenäisemmäksi. USA turvaa Natoon ja laittaa laittaa EU:n avustuksella eurooppalaiset kumppanit maksamaan laskuja. Niin tyhmää Eurooppa on.

Jos näistä asioista haluaa tuoreempaa tekstiä, suosittelen vastikään ilmestynyttä suurlähettiläs Heikki Talvitien Suomen ja Venäjän, lännen ja idän suhteita ja suhteiden historiaa käsittelevää kirjaa "Venäjä, Venäjä, Venäjä" (Auditorium 2014). Sitä media ei ole vielä huomannut, vaikka muuten kaikki pamfletit päätyvät nopeasti palstoille. Talvitie on kulkenut Paasikiven jalanjälkiä niin Moskovan kuin Tukholman lähettiläänä sekä Historian ystävien liiton puheenjohtajanakin. Erityisesti ulkomaantoimittajille suosittelen Talvitien kirjaa peruskurssina siihen, missä on Suomi. Ja missä on Venäjä, Eurooppakin.

Jarmo Virmavirta 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (41 kommenttia)

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kun Virmavirran blogia luette, niin muistelkaapa hänen toimiaan aikoinaan "suomettuneessa" Suomessa. Tämähän kuului kokoomuksen nk. remonttimiehiin, jotka yrittivät kammeta kansaamme yhdessä kommunistien kanssa venäläiseen todellisuuteen. Tuon aikainen Neuvostoliittoa myötäilevä toiminta monien poliitikkojemme, virkamiestemme ja talouselämän johdon kohdalla suorastaan kuvottaa näin jälkikäteen. Heitä oli lähes joka puolueessa.

Em. henkilöhistorian huomioiden on Virmavirran tämäkin teksti ymmärrettävämpää.

Lukekaa asiasta VTT Mikko Uolan kirja " Itsesensuurin kritiikkiä". Siinä tuodaan esiin myös kyseisen blogistin toimintaa Kekkosen ajan Suomessa. Ei kovin mieltä ylentävää.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kävikö niin, että Pertti luki vain bloggaajan nimen, ja "tiesi" heti mitä kirjoituksesta pitää ajatella?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #8

Kyllä. Kolmannen kappaleen ensimmäisen virkkeen toisesta lauseesta puuttuu predikaatti! Se voisi olla esimerkiksi "pyysi".

Käyttäjän mukitalo kuva
Veikko Mäkitalo

Mikko Uolan kirja Unelma kommunistisesta Suomesta 1945-1953, siinä on sellainen pläjäys, jonka voisi lukea parin vuoden välein ettei unohtuisi ja ainakin kerran, että tietäisi, miten lähellä se oli.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Pertti R & kumpp.

Arvoisa Jarmo Virmavirta; kiitos kirjoituksestanne !

Presidentti Sauli Niinistön ilmoitus, että Suomi edelleenkin itse päättää suhteistaan Kremliin - kuten muuallekin - on todellinen valtiomiesteko. Erityisesti juuri tähän aikaan. Ja oikealle taholle.

Samalla Niinistö näytti kotoisille rautaa-rajalle-kiihkoilijoille kaapin paikan. Presidentin puhe oli maan isän puhe pahaisille uhoajille ja suun soittajille.

Kirjoituksenne on kaikilta muiltakin osiltaan kiihkotonta tosiasioiden kertomista. Samaa edustaa Heikki Talvitie. Myös häntä kannattaisi kuulla ja kuunnella enemmän.

Mitä enemmän Teitä mollataan, sitä enemmän kirjoituksenne ja näkemyksenne nousevat roskajuttujen yli omaan arvoonsa. - Kiitos vielä kirjoituksesta !

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo

Kahdenkeskinen suora neuvotteluyhteys Suomen ja Venäjän välillä on nyt entistä välttämättömämpi, sillä Venäjän Federaatio on agressioillaan Ukrainassa de jure yksipuolisesti irtisanoutunut myös Suomen kanssa 1992 "Venäjän heikkouden aikana" allekirjoittamastaan valtio- eli naapuruussopimuksesta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #31

De jure? Missä kohden Finlexiä mainitaan Ukraina?

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #32

Jos naapurisi menee lupaa kysymättä viemään toisen naapurinsa puutarhasta omenat, maasta mansikat tms. , niin rikkomalla ko. naapuruussopimusta ja yhden naapurinsa suvereniteettiä, miksi sinun pitäisi luottaa että hän ei seuraava yönä tee samaa yksipuolisesti sinun puutarhassasi, kun teillä oli vastaavat sopimukset voimassa?

(De jure kuvaa poliittista tilannetta, jossa valtiolla tai muulla poliittisella toimijalla on laki tai sopimus asiasta.)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #33

Höpöt. De facto epäluulo lisääntyy. De jure Suomella ja Venäjällä ei ole sopimusta Ukrainasta.

Käyttäjän IlkkaSalo kuva
Ilkka Salo Vastaus kommenttiin #35

"De facto" Suomi ja Venäjä toistaiseksi kunnioittavat Naapuruussopimusta 1992, vaikka "de jure" sillä ei ole merkitystä, koska Venäjä on yksipuolisella ilmoituksellaan tuonut julki olla kunnioittamatta "heikkona hetkenään" tekemiä valtiosopimuksia 1990-luvun alussa, mm. allekirjoittamaansa YK:n Budapest Memorandumia 1994.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #36

Läpä läpä. Tarkoitat varmaan hyvää.

Venäjän ja Suomen naapuruussopimus on vuodelta 1992, eikä kumpikaan osapuoli ole ilmoittanut yksipuolisesti muuttavansa siitä mitään.

Koko maailma tietää, että Venäjä on rikkonut Budapestin sopimusta ja Etyjin peruskirjaa, eikä ole, de facto, kovin luotettava kumppani. Suomihan on tietysti EU:n ja Etyjin täysivaltainen ja -vastuinen jäsen.

Suomi ihan itse kuitenkin halusi Lissabonin sopimukseen omituisen lauseen, joka merkitsi sitä, että Suomen EU-jäsenyys ei vaikuta vuoden 1992 sopimukseen Venäjän kanssa. Johon siis kumpikaan ei ole halunnut muutosta. De jure.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Talvitie on muinaisjäänne ajalta, jolloin Suomen koko ulkopolitiikka kulki Kremlin kautta. Jos Niinistöllä on suhteita Moskovaan niin hienoa, mutta tänä päivänä ovat olemassa myös Riika, Varsova ja Kiova.

Krimin miehityksen ovat tuominneet käytännössä kaikki Suomen yhteistyökumppanit maailmalla, siinä Niinistö on liittänyt Suomen hyvään seuraan.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Kannattaisi lukea Obaman eilinen puhe alkutektistä, Full Transcript, eikä kahden lauseen selkokielistä suometusta.

Puheessaan Obama sanoi, että tämä nyt alkamassa oleva vaihe ei ole toinen kylmä sota. Toisin kuin Neuvostoliitto, Venäjä ei johda mitään valtioiden joukkoa eikä maailmanlaajuista ideologiaa. USA ja Nato eivät hae konfliktia Venäjän kanssa. Artikla vitosesta, velvoitteesta puolustaa liittolaisten itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta, pidetään aina kiinni. Nato maat eivät ole koskaan yksin.

Nato-maiden aseellinen toiminta Venäjän toimien johdosta tapahtuuu niiden omalla alueella.

“Understand as well this is not another Cold War that we’re entering into. After all, unlike the Soviet Union, Russia leads no bloc of nations, no global ideology. The United States and NATO do not seek any conflict with Russia. In fact, for more than 60 years we have come together in NATO not to claim other lands but to keep nations free.

What we will do always is uphold our solemn obligation, our Article 5 duty, to defend the sovereignty and territorial integrity of our allies. And in that promise we will never waver. NATO nations never stand alone.

Today NATO planes patrol the skies over the Baltics, and we’ve reinforced our presence in Poland, and we’re prepared to do more.

Going forward, every NATO member state must step up and carry its share of the burden by showing the political will to invest in our collective defense and by developing the capabilities to serve as a source of international peace and security.

Of course Ukraine is not a member of NATO, in part because of its close and complex history with Russia. Nor will Russia be dislodged from Crimea or deterred from further escalation by military force.

But with time, so long as we remain united, the Russian people will recognize that they cannot achieve the security, prosperity and the status that they seek through brute force.

And that’s why throughout this crisis we will combine our substantial pressure on Russia with an open door for diplomacy.”

The Washington Post - Full Transcript: President Obama gives speech addressing Europe, Russia on March 26. http://www.washingtonpost.com/world/transcript-pre...

Tarja Parkkila

Historiasta puheen ollen, onko Obama mies, joka olisi unohtanut oman kansansa historian, joka ei ole valkoisen miehen kannalta mitenkään mairitteleva.

Eikö johdonmukaisempaa hänen kannaltaan olisi ollut liittoutuminen Venäjän, eli slaavien, toistenn halveksittujen kanssa, kuin sortajien kanssa ?

Joku tässä palapelissä nyt ontuu.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Mikä Tarjan mielestä on tuo Obaman "oma kansa"? Yhdysvaltain tämänhetkisellä presidentillä on harvinaisen globaali tausta niin etnisesti kuin elämänkokemustensa kautta.

Tarja Parkkila

Tuomo

Sanotaan nyt vaikka että afroamerikkalainen kansa.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #10

Niinpä niin; isä Afrikasta, ja äiti valkoihoisesta perheestä Yhdysvaltain sydänmailta. Barack Obama senior ei kuitenkaan ollut orjien jälkeläinen, mikä tekee presidentin lokeroimisesta todella hankalaa. Eiks olekin ärsyttävää, kun ei oikein tiedä minkä leiman löisi?

Tarja Parkkila Vastaus kommenttiin #13

' Äiti valkoihoisesta perheestä' , sekin vielä.

Ei tainnut olla helppo yhtälö Yhdysvaltain sydänmailla.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #16

Barack Obama ei kuitenkaan viettänyt lapsuuttaan niillä sydänmailla, vaan Havaijilla, keskellä Tyyntä Valtamerta, ja sielläkin enimmäkseen isovanhempiensa hoteissa. Obamaa on peijakkaan vaikea tyypitellä miksikään muuksi kuin... poikkeustapaukseksi.

Eikä Havaijikaan ollut koko totuus. Barack eli monta nuoruusvuottaan Kaakkois-Aasiassa, jonne hän muutti äitinsä seurassa tämän avioiduttua indonesialaisen miehen kanssa.

Obaman ja Vladimir Putinin elämänkokemukset ovat - varovaisesti ilmaistuna - erilaiset. Ei ihme, että myös maailmankatsomukset poikkeavat toisistaan.

Tarja Parkkila Vastaus kommenttiin #17

Tuomo

Vaikka kuinka, mutta Saksan kansallissosialistinen rotuoppi määritteli slaavit ja mustat alempiarvoisiksi roduiksi.

Heillä on siis yhdistävä tekijä historiassa ja suhteessa Eurooppaan.

Jos muistavat.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Lumedemokratian, suomettuneisuuden ja pysähtyneisyyden ajoista maailma on muuttunut ratkaisevasti tietyssä mielessä. Ennen poliitikot kertoivat, mitä kansan tuli ajatella. Harva pystyi kurkistamaan verhon taakse tai tarkistamaan asioiden todellista tilaa tai poliitikon todellista agendaa.

Nyt kaikilla - myös varttuneemmilla - on mahdollisuus muodostaa käsityksensä maailman menosta, "Suomen, EU:n tai Venäjän paikasta" kohtalaisen reaaliajassa. Vaikkapa seuraamalla toisistaan riippumattomien lähteiden avulla sitä, "puhuvatko poliitikot edes asiaa tai totta aikomuksistaan, motiiveistaan tai teoistaan".
Uhkaamalla ei kyetä enää tiedon kulkua ja kansalaiskeskustelua vaimentamaan, vaikka siihen on sortunut jopa "vapauden ja rauhan EU". Venäjästä tuskin syntyy harhaluuloja "asioista perillä olevissa lähteissä".

Kyse on ennen kaikkea viitseliäisyydestä, kiinnostuksesta perehtyä taustoihin ja halusta pohtia kokonaisuuksia myös tavallisten ihmisten piireissä. Tämä kaikki sanottuna ilman vanhojen viisauksien aliarvioimista.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Professori Jarmo Virmavirralle: Kiitos!

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Jarmo Virmavirta kirjoitti:
"Ukrainan tapauksessa Venäjää on syytetty kansainvälisen oikeuden rikkomisesta. Voi olla tottakin, mutta kansainvälinen oikeus on sen verran venyvä käsite, että melkein aina pata kattilaa soimaa. Ristiretkiä riittää muualtakin kuin Venäjältä. Sata vuotta taas kuluu ennen kuin kansainvälisen oikeuden nimissä tehtyjen humanitaaristen interventioiden aiheuttamat, arabikevään innoittamat tuhot saadaan johonkin järjestykseen. Paasikiven ohella suosittelen luettavaksi Mika Waltarin Sinuhe egyptiläistä."

Hyvin mielenkiintoinen ja "erilainen" kirjoitus. Jarmo Virmavirta esittää neuvostoajoilta tuttua "inhorealismia", joka on unohtunut keskustelusta hämmästyttävässä määrin. Ei ole syytä unohtaa, että Venäjä on Suomelle heikkouden hetkilläänkin suuri ja voimakas naapuri.

Venäjän toiminta Ukrainan kriisissä näyttää helposti vanhalta kunnon imperialismilta, jatkuvalta laajenemiselta ja naapurien painostukselta. On kuitenkin syytä muistaa, että Putinin valtakaudella esimerkiksi naapurimaat ja neuvostoimperiumin osat Viro, Latvia ja Liettua ovat liittyneet EU:hun ja kohta perään Natoon. Putin ei ryhtynyt järeisiin toimiin.

Ukraina on kuitenkin Kremlille eräänlainen viimeinen pisara, lähinaapurimaa, jossa tapahtui kapina ja Putinin kaverit potkaisiin pellolle Kiovan vallan kammareista. Kapinan viimeisen vaiheen käynnisti EU:n yhteistyötarjous, johon Kiovassa innostuttiin.

Putin on ymmärtänyt, että EU on eräänlainen ensi askel Natoon. Eikö siis ole ymmärrettävää, että Putin halusi pelastaa Venäjälle edes Krimin sotilastukikohdat Ukrainan vuonna 1954 saamalla lahjoitusmaalla, jossa on lisäksi suuri venäläisenemmistö?

Näen siis Putinin toiminnan Krimillä en imperialismina vaan viimeisenä pisarana, kun Kreml yrittää pitää koossa hajoavaa imperiumiaan.

Onkohan presidentti Niinistö astunut edellisen kokoomuslaisen presidentin Paasikiven "inhorealistisille" linjoille? On erikoista, jos Suomi haluaa irti EU:n yhteisistä Venäjän-vastaisista pakotteista. Onkohan kyseessä vanha kunnon "suomettuminen"?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Tuossa on paljon asiaa! Krimin liittäminen Ukrainaan ajoittui muuten maailmanpoliittiseen jaksoon, jolloin Stalinin kuoltua (1953) voitiin sekä idässä että lännessä hengittää hiukan vapaammin. Neuvostoliitto luopui Porkkalasta samoihin aikoihin, mutta tällä yhtäläisyydellä ei tee mieli spekuloida.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Olisiko blogiavauksen tai kolumnin aihe, jos Angela Merkel sanoisi Saksan säilyttävän suoran suhteensa Kremliin? Liikuttavaa tietenkin silti, että kokoomuspoliitikko näkee tarpeelliseksi tukea omaa presidenttiään.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Minustakin on erinomaista, että presidentti otti selkeäst kantaa. Henkilökohtaiset kontaktit ovat ensiarvoisia. Tietenkin Merkelinkin suora yhteys on merkittävä.

Käyttäjän TimothyKestrel kuva
Timothy Kestrel

"Puolueeton" ja "sotilaallisesti liittoutumaton" Suomi ovat peiteilmaisuja ajattelulle, joka palvelee vain ja ainoastaan Kremlin etupiiriajattelua.

Vasta Naton jäsenenä Suomi olisi tasavertainen neuvottelukumppani Kremlin kanssa. Syy on yksinkertaisesti se, että Kreml pelkää ja kunnioittaa Natoa.

Ihan käytännössä Suomen Nato-jäsenyys näkyisi mm. niin, että puolustuksen lähtökohtana olisi ilmaherruus omassa ilmatilassa, ensimmäistä kertaa historiassa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Asiallinen kommentti!
Tuota "puolueettomuuden" ja "liittoutumattomuuden" liturgiaa on kuultu aivan liikaa. Niillä oli aikoinaan oma tietty merkityksensä ja tarkoitusperänsä.

Maailmanpolitiikan tilanne sanelee miten turvallisuuspolitiikkaamme hoidamme. Puolueettomuudesta ja liittoutumattomuudesta jankuttaminen kyllästyttää. Puolustuksellinen tarpeemme sanelee miten toimitaan. Liittoudutaanko jonkun kanssa vai ei. Ja Naton ovi on meille aina auki. Tuskin länsivallat jättävät meidät enää Venäjän armoille, niin kuin Pariisissa 1947 Neuvostoliiton? Ja vihollisemme tulee idästä, jos on tullakseen. Muuta viholliskuvaa on turha pohtia!

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Presidentti Sauli Niinistön tärkeimmästä lausunnosta ei ehkä kannata taittaa peistä. Hän voi pitää yhteyttä yhtä lailla suoraan pres. Obamaankin kysymättä lupaa Brysselistä.
Tähän mennessä suorin ja paras lause liittyy mielestäni Suomen suhteesta EU-kriisiin ja sen hoitoon (7.4.2013 Boao Kiinassa):
"Huonojen poliittisten päätösten kanssa pystyy ehkä elämään vähän pidempään jos on vauras, mutta lopulta rahat loppuvat."
Sen merkitystä ei ilmeisesti ole vieläkään ymmärretty. Siihen ei myöskään liity mitään liehittelyä tai turvatakuiden hakua; vain rohkeutta myöntää tehdyt virheet.
Paasikivi puhui näet myös "tosiasioiden tunnustamisesta" viisauden alkuna.

Käyttäjän Taksari kuva
Jani Pulkki

JKP sanoi myös että Suomi on liitossa joko Venäjän tai Saksan kanssa, riippuen siitä saammeko itse päättää.

Käyttäjän PaavoTurunen kuva
Paavo Turunen

Kiitokset Virmavirta.

Emme ole suomettuneet - meitä ruotsitetaan, mikä onkin järjetöntä ja niin ylimielistä!

Käyttäjän JuhaKaistinen kuva
Juha Kaistinen

Virmavirta tulkitsee historiallisia tapahtumia kuin ainakin raamattua.
Sieltähän löytyy toisiaan poissulkevia totuuksia joka lähtöön.
Paasikivestä voi todeta, että hänen lepsuilunsa oli vähällä pariin otteeseen johtaa itsenäisyyden menettämiseen. Onneksi todellisilla johtajilla oli kanttia pitää päänsä kylmänä ja johdattaa maa ilman antautumista rauhaan, jota rauhanoppositio paasikivineen ja kekkosineen oli tukemassa.
Niinistö on valitettavasti aivan noviisi ulkopolitiikan taitajana. Hän oli aiheuttaa jo suuren vahingon alkaessaan lukea lakia Putinille. Onneksi hänelle ja Suomelle Putin ei ottanut asiaa tosissaan vaan antoi asian mennä.
Meille kansalaisille on turha esittää mitään näytelmiä kotikäyttöön. Asioita voidaan sopia vain ja ainoastaan silmien tasalla.
Mallia hän voi ottaa edeltäjästään. Tatu ei löpissyt joutavia kylillä vaan kahden kesken Putinin ja Medvedevin kanssa.
On vain ensin osoitettava olevansa heidän luottamuksen arvoinen.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Kaikki puhuvat yhteen ääneen siitä, mitä
presidentti Paasikivi on sodan jälkeisissä puheissaan pakkoraossa puhunut. Kukaan ei puhu siitä, mitä hän puhui ja kirjoitti ennen toista maailmansotaa ja vielä mitä hän kirjoitti toiminnastaan Moskovassa 1939 - 41 ( kirjat I ja II ). Sama pätee nimimerkki "Pekka Peitseen" ja hänen kirjoituksiinsa.

Mikä olisi ollut Paasikivi - Kekkosen linja, jos Suomi ei olisi ollut yksin voittajavaltio Neuvostoliiton kyljessä ? Mikä olisi ollut Suomen ulkopoliittinen linja, jos Suomella olisi ollut sama selkänoja kuin Norjalla, Tanskalla ja Länsi-Saksalla ?

Nyt Suomella on valinnan paikka, mihin suuntaan kallistutaan ?

Toivoisin, että YYA -hegemonian vuosikymmeniä sitten omaksuneet arvoisat akateemiset henkilöt voisivat ravistella yli 20 -vuotta sitten virttyneen ulkopoliittisen viitan harteiltaan. Voisivatko he objektiivisesti, ilman YYA -hegemoniaa, arvioida Suomen nykyistä tilannetta ? Onko edelleen niin, että Suomen tulee noudattaa Kremlin kellojen lyöntien tahtia ? Vai Brysselin ? Onko niin, että Suomi on edelleen niin yksin, että sillä ei edellenkään ole muuta mahdollisuutta kuin taipua itäisen naapurin tahtoon ?

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Suomen onneksi Juho Kusti oli sodan jälkeen viimeinkin oikeassa. Ainakin muutamassa asiassa. Ennen sotaa tämä koleerikko oli väärässä kaikissa muissa asioissa paitsi omassa rikastumisessaan.

Tasavallan presidentti Mauno Koivistoa haastateltiin Neuvostoliiton televisiossa ohjelmassa, jossa käsiteltiin sekä Neuvostoliito-Venäjän että Suomen suurta linjaa. Presidentti Koivisto vastasi kysymykseen Suomen suuresta tehtävästä suurin piirtein: "Jäädä henkiin". Tämä on pienen kansan kaikkien vastuullisten johtajien pidettävä aina mielessä.

Ehkäpä jotain tällaista on Heikki Talvitienkin mielessä ollut. Hän oli Suomen suurlähettiläänä Moskovassa, kun Neuvostoliitto sortui. Tuolta avainpaikalta hän puhui puhelimessa Koiviston kanssa useita kertoja vuorokaudessa. Tällaisen diplomaatin kokemuksella taitaa olla arvoa nytkin.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Hakeeko Virmavirta koivupölkylle sitä halkeaman kohtaa, johon Putin voi kiilansa iskeä ?

Kimmo Leino

Kansainvälinen "oikeus" on sikäli mielenkiintoinen juttu Suomen kannalta, että FAKTAT ovat plogistin puolella.

2008 Suomi solmi "sopimuksen" Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa: Suomi MAKSAA ja pitää Ruanda-"oikeudenkäynnin" ja Kansainvälinen rikostuomioistuin tulee TOIMIVALLATTOMAKSI Suomea koskevissa yksittäistapauksissa.

Mutta TOTEUTUS oli vähintääkin mielenkiintoinen : kansanedustajille VALEHDELTIIN ja annettiin tahallisesti väärää tietoa laista ( He 55/2007 ) äänestettäessä, kun haettiin oikeutusta "sopimukselle"; jota henkilökohtaisesti pidän LAHJONTANA !

Oikeusministeriö salasi nipun asiakirjoja laista äänestäviltä kansanedustajilta; mm. EOA päätöksen 876/2/05 ... poliisilta puuttuneesta ESITUTKINTAOIKEUDESTA !

Suomi on tämän tapauksen jälkeen todellakin "samassa veneessä" Venäjän kanssa kansainvälisessä "oikeudessa" ... kumpikaa ei välitä siitä vähääkään !

Suomen "perustuslaki" 118 § ...Kansalaisten koemat ihmisoikeusloukkaukset ... EI SYYTEOIKEUTTA !

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Bravo oikeusministeri vihreiden Tuija Brax.

Käyttäjän kaarlo1erjala2 kuva
Kaarlo Erjala

Konservatiivina kannatan Heikki Talvitien ja Jarmo Virmavirran näkemyksiä, jotka perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseen.

Kimmo Leino

Minulla on "näkemyksestä" sikäli sisäpiirin tietoa; että ONNLINE-keskustelussa Tuija Brxain kanssa kysyin : miksi HE 55/2007 ollaan toteuttamassa samaan aikaan kun sanotunlainen asia on menossa EIT:n pöydälle ( oikeusministeriöön rekisteröimälläni nimimerkillä Kaiken Kokenut Kansalainen ) .

Brax vastasi: asiat eivät liity toisiinsa mitenkään.

Miten Brax tiesi satoja asiakirjoja siltäneen valituksen SISÄLLÖN 10 sekunnin aikana ONNLINE-keskustelussa ?

Kimmo Leino

Siitä miten valitus "seulottiin" pois käsittelystä on JULKINEN DOKUMENTTI:

Tässä se:

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN
KANSLIA Dnro 1350/4/08

Kimmo Leino

osoitteeni

Viite: Sähköpostiviestinne 13.4. 2008

VASTAUS

Arvostelette visteissänne Valtakunnansyyttäjänviraston palveluksessa aikaisemmin toimineen Päivi Hirvelän menettelyä, kun hän on 27.3. 2008 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa toiminut esittelijänä asiassa EIT 24221/06. Käsityksenne mukaan Hirvelä oli ollut esteellinen, koska tuon asian asiapapereiden joukossa on ollut eräitä kirjoituksessanne yksilöityjä Valtakunnansyyttäjänviraston asiapapereita.

Asianne esiteltiin apulaioikeusasiamies Jukka Lindstedtille. Hänen pyynnöstään ilmoitan, että oikeusasiamies ei voi tutkia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eikä siellä toimivien viranhaltijoiden menettelyä, ei edes siinä tapauksessa, että kysymyksessä olisi Suomen valtion valitsema henkilö......

Esittelijäneuvos Eero Kallio

--------------------------------------------------------------

Yksilöidyt asikairjat olivat : Ilmoitus syytteeseenpanosta 9.12. 2005 VKSV:oon ; rikosilmoitus lainsäädännöllisistä ja virkavirhein toteutetuista ihmisoikeusloukkauksista sekä pyyntö lähettää asikairjat joihin EIT ei ole toimivaltainen Kansainväliseen rikostuomioistuimeen; koska EOA päätöksen "kaltaisena" KOKO SUOMEN OIKEUSJÄRJESTELMÄ OLI JO TODETTU TOIMIVALLATTOMAKSI TAI TOIMIHALUTTOMAKSI:

Braxin alekirjoittama "sopimus" siis koskee SUORAAN minua ja TAKAUTUVASTI.

Tästä on JULKISESTI informoitu Tuija Braxia ONNLINE-keskustelussa.

Noiden asiakirjojen nojalla pidän "sopimusta" Kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa LAHJONTANA !

Se, että Suomi harhautti tapauksessa sekä Kansainvälistä rikostuomioistuinta että kansanedustajia ehkä tekee siitä VALTIOPETOKSEN ?

Heti "sopimuksen" saamisen jälkeen hallitus manipuloi PERUSTUSLAIN 118 §:n estämään rikosten syytteeseenpanon VASTOIN Kansainväliselle rikostuomioistuimelle annettua lausumaa "Suomi haluaa ITSENÄISEMMIN tutkia näitä vakavia rikosia".

Tuon valhetelun seurauksena 8.9. 2005 Porin poliisille tehty rikosilmoitus on IKUISESTI "esitutkinnassa" Kansainvälisen lahjonnan ja PL 118 §:n seurauksena !

Onko Venäjä pahempi kuin Suomi ? Suomi hoisi homman RAHALLA !

Suomessa IMISOIKEUDET; ainakin minulta on POISTETTU "perustuslain" voimalla !

Vetoankin EDUSKUNTAAN;jotta se purkaa PL 118 §:n jotta PERUSTUSLAIN 6 § voidaan alkaa TAAS SOVELTAA SUOMESSA !

Toimituksen poiminnat