*

Jarmo Virmavirta

Suomalaisuuden liikekannallepano on ollut suomalaisten klubien missio

Maan vanhin suomalainen klubi, Helsingin Suomalainen Klubi täyttää näinä päivinä 140 vuotta. Vaikka monet klubilla syntyneet sinivalkoisen pääoman linnakkeet ovat jo kaatuneet, elää Helsingin Suomalainen Klubi historiansa aktiivisinta aikaa. Jäsenmäärä on yli 3.100 ja tapahtumia riittää useita joka päivälle. Klubilla mietitään nyt, voisiko tätä suomalaisuuden uutta nousua käyttää samalla tavalla kansakunnan hyväksi kuin runsaat sata vuotta sitten.

Autonomian aikana perustetut suomalaiset klubit ovat tärkeä osa suomalaisuuden historiaa.  "Luku- ja Konversatsioni Klubbi" sai toimintaluvan 25.4. 1876. Anomuksen olivat allekirjoittaneet Uuden Suomettaren päätoimittaja Antti Almberg, tunnettu teatterimies Kaarlo Bergbom ja musiikinopettaja Taavo Hahl. Hänen laatimaansa  koulujen koraalikirjaa käytettiin vuosikymmenet koulujen musiikinopetuksessa. Klubin henkinen isä oli professori Yrjö Koskinen.

Alkanut suomalaisuusliike nostatti muitakin klubeja kautta maan. Oulun Suomalainen Klubi täyttää niin ikään 140 vuotta tänä vuonna. Samaa juurta on Turun Suomalainen Pohja. Turkuun perustettiin klubi suomalaisen seuran yhteyteen jo vuonna 1987, Suomalainen Pohja syntyi sen perilliseksi yliopistoa perustettaessa vuonna 1920. Ilmari Kataja ja Olavi Honka olivat puuhamiehiä. Kaikkiaan Suomessa on kolmisenkymmentä suomalaista klubia ja kauppaseuraa. Pääosa niistä on järjestäytynyt yhteistyöverkostoksi, jossa pelataan ainakin biljardia ja skruuvia. Myös keilakilpailuja järjestetään.

*

Helsingin Suomalaisen Klubin päätavoite oli alkuun suomen kielen käytön edistäminen ja suomenkielisten koulujen perustaminen. Klubin keskustelut tuottivat pian muitakin suomalaisia projekteja. Tärkeää oli suomalaisen pääoman synnyttäminen vanhan ruotsalaisen pääoman oheen. Politiikassa oli fennomaanit ja svekomaanit olivat vastakkain. Suhde Venäjään alkoi näytellä osaa myöhemmin. Sitä ennen piti Suomi suomalaistaa.

Klubilla käytyjen keskustelujen tuloksena syntyivät mm. suomalaiset pankit KOP ja Helsingin Suomalainen Säästöpankki, vakuutusyhtiöt Suomi ja Pohjola, samoin kustannusyhtiö Otava. Duodecim perustettiin laatimaan lääketieteen suomalaista sanastoa. Siihen liittyvät nimet Instrumentarium ja Orion. Klubilla oli tärkeä rooli Kansallisteatterin rakennushankkeessa.

Suomalainen Klubi klubina ei kuitenkaan ollut toimija, vaan keskusteluihin osallistuneet henkilöt veivät syntyneitä ideoita eteenpäin. Kysymyksessä oli kansallisuusaatteen liikekannallepano, sanoi Antti Almgren. Se tuotti hämmästyttävän nopeasti kansallisesti tärkeitä instituutioita, kun mukana oli vaikutusvaltaisia henkilöitä. Esimerkiksi Itsenäisyyssenaatin jäsenistä seitsemän oli Helsingin Suomalaisen Klubin jäseniä. 

*

1900-luvun lopun ja 2000-luvun alun myllerryksissä monet Suomalaisella Klubilla syntyneet kansalliset merkkipaalut ovat kaatuneet. Kuitenkin Helsingin Suomalainen Klubi elää historiansa aktiivisinta aikaa. Jäseniä on yli 3.100. Lukuisat harrastuspiirit tuottivat viime vuonna noin 370 tapahtumaa.

Helsingin Suomalaisen Klubin merkkituotteet liittyvät edelleen suomalaisuuteen. Suurin vuosittainen projekti on lukiolaisille suunnattu Suomalainen kirjoituskilpailu, jota Klubi organisoi yhdessä Opetushallituksen, Äidinkielen opettajien liiton, Historian ja yhteiskuntaopettajien liiton sekä Kuvalehden kanssa. Viime vuonna kilpailuun osallistui yli  1600 kirjoitusta.

Toinen suuri suomalaisuuteen liittyvä projekti on nettisivusto Suomen Kansan Sähköinen muisti. Sen puitteissa on tuotettu sivustot Mannerheim, Sibelius ja  Ylppö. Alullaan on Suomen 100-vuotistaipaleen merkeissä Svinhufvud-sivusto. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi suomalaisten sotavangit Neuvostoliitossa, sodissa kaatuneet karjalaiset ja talvisotaa koskevat sivustot.

Jotakin kertoo se, että suomalaisuuteen rakentava Klubi saavuttaa kansainvälistyneenä aikana merkittävän suosion. Suomalaisuuden juuret ja traditio ovat elinvoimaisia, sanoo puheenjohtaja Matti Viljanen. Toinen kysymys on, voitaisiinko tätä vahvuutta käyttää suomalaisuuden uuden nousun eteen samaan tapaan kuin suomalaisuuden liikekannallepano sata vuotta sitten. Vapaa keskustelu tuottaa hämmästyttäviä tuloksia. 

Klubi ei ole suoranainen poliittinen vaikuttaja, vaikka klubin toimijoissa on vuosien varrella ollut paljon aktiivisia toimijoita. Presidenteistä K.J. Ståhlberg, P.E. Svinhufvud, J.K. Paasikivi ja Sauli Niinistö ovat Klubin jäseniä. Harri Holkeri oli Klubin jäsen, Ville Itälä, Jyrki Katainen, Paavo Lipponen, Lauri Lyly, Alex Stubb ja vaikkapa Seppo Hovi sekä Antti Sarpila ovat edelleen. Klubin tehtävä on käydä vapaata keskustelua, johon kuuluu myös laaja-alainen kulttuurinen ulottuvuus. Helsingin Suomalainen Klubi on vahva kulttuuriklubi.

 

Jarmo Virmavirta

Kirjoittaja on professori ja Helsingin Suomalaisen Klubin jäsen vuodesta 1971.

 

HUOM!

Suomalaisuuteen toimintansa perustavat suomalaiset klubit ovat elinvoimaisia myös tänään, jolloin globalisaatio hallitsee kaikkea ajattelua. Olisiko siinä jokin sanoma Suomelle yleisemminkin?

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat