Pormestarimalli on kunnallispoliitikkojen stiiknafuulia
Olen viettänyt kesääni Rymättylässä, runsas puoli tuntia Turun torilta. Suomen kesä on eurooppalaistunut. Syksyn ensimmäiset merkit alkavat näkyä vasta nyt, kun EU pääsee kesän jäljiltä vauhtiin.
Kun Turun liepeillä olen ollut, on alueen pääkaupungin kunnallispolitiikan kuvio kiinnostanut. Kuten monessa muussakin kaupungissa Turussa keskustellaan nyt pormestarimallista.
"Pormestarimalli", mikä voisikaan kuulostaa enemmän politiikalta.
Turun esimerkki kertoo, että "mallin" takaa paljastuu aika alaston totuus. Kysymyshän ei ole muusta kuin siitä, että kunnallispoliitikot haluavat itselleen sen vallan, jonka rippeet vielä ovat kaupunginjohtajalla.
Turun tapauksessa kaupunginjohtajan vartijaksi on keksitty päätoiminen kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Hän on koonnut itsestään ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtajista strategisen johtamisen ohjausryhmän, joka viikoittain pitää kaupunginjohtajalle ja hänen välittömille alaisilleen käskynjakotilaisuuksia. Ainakaan yritysjohtamisen alkeistakaan siinä mallissa ei ole edes häivää.
Mutta ei sen puoleen politiikastakaan. Politiikan suuri johtamisongelma tiivistyy kahden lautasen problematiikkaan. Turussa se on kääntynyt yhden lautasen ongelmaksi: kaksi yrittää syödä yhdeltä lautaselta.
Toisenlainen ratkaisu on tehty Tampereella. Siellä pormestariksi on valittu vaalien perustella neljänneksi paras. Tuekseen hän on saanut xl-enemmistöksi nimetyn ryhmän, joka on haalittu kasaan niistä, joita saatavilla oli. Alennusmyynnissä myydään xl-kokoja. Turussa sanotaan, ettei Tampereen valittua pormestaria olisi kutsuttu edes kuultavaksi, jos hän olisi hakenut Turun kaupunginjohtajan paikkaan.
Voi siinä olla jotakin perääkin. Kesällä Tampereella valitettiin sitä, ettei Ruotsin kuningasparin vierailun yhteydessä löytynyt kaupungin johdosta yhtään ruotsin kielen taitoista. Mutta Turkuun muutama vuosi sitten palkattu kielitaitoinen, akateemisesti koulutettu ja kokenut kaupunginjohtaja Seinäjoelta taisi olla liian kova haaste. Ennen uuden kaupunginjohtajan virkaan astumista tehtiin kokoomuksen ja demarien kesken vanhanaikainen tasajako avoimista viroista: demarit saivat paikat, kokoomus vastuun. Samalla päätettiin kaupunginhallinnon saneeraamisesta, jota ei vielä ole aloitettu. Mikko Pukkisesta kuntaliitto saisi hyvä toimitusjohtajan, mutta ei Turkua pelasta.
Pormestarimallissa on kyse aika suuresta periaatteellisesta kysymyksestä. Meillä hallinto on kehittynyt virkamiesvastuun pohjalta. Tämä on ajankohtainen asia juuri nyt, kun autonomian ajan perintönä juhlitaan lokakuun alussa Suomen hallituksen 200-vuotisjuhlia. Entinen emämaa Ruotsi astui jo 1800-luvun alkupuolella parlamentarismin tielle, mutta Suomessa oli viisasta noudattaa toisenlaista käytäntöä. Keisarin ollessa kaukana suomalaiset alkoivat kehittää hallintoaan sisäisesti, virkamiesvastuun pohjalta. Tämä on näkynyt mm. siinä, että kaupunkien virkamiesjohtajat ovat olleet johtajia. Vasta viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana politiikka on alkanut vaatia sitä valtaa, jonka se itse on kaupunginjohtajille antanut.
Poliittisesti valittuja pormestareita on kaupunkien johdossa mm. Saksassa. Siellä on kuitenkin käytössä vaaleissa enemmistövaali, jolloin pormestariksi tulee aina enemmistön kunkku, ei neljäs tai edes toinen. Suomessa kunnallispolitiikassa toimii suhteellinen vaalitapa ja pakkokonsensus, jossa kaikki ryhmät ovat mukana hallituksessa. Toinen seikka on, että pormestarin valta on paljolti edustuksellista nauhojen leikkaamista, mutta virkamiehet hoitavat asioita.
Oli "malli" mikä hyvänsä, on kaupunkilaisille tärkeätä, että kaupungilla on yksi johto. Kaupungit ovat suuria yrityksiä. Niissä vallan ja vastuun pitäisi yhdistyä, kuten yrityksissä tapahtuu. Muuten menee pieleen, kuten Turussa menee: kaikilla mittareilla mitattuna Turku on suurten kaupunkien häntäpäätä, mikä on väärin kaunista, Suomen eurooppalaisinta kaupunkia kohtaan. Tampereenkin traditio ennen pormestarimallia on ollut siinä, että kaupunginjohtajiksi on haluttu aina vahva valtakunnallinen nimi.
Ajattelen, että poliitikkojen vallanhalu on viemässä kaupunkien johtamisen hakoteille. Ennen pormestari- tai muita malleja pitäisi miettiä, mitä kaupunkien johtamiselta oikein vaaditaan. Ne ovat suuria taloudellisia yrityksiä, joiden kansainvälisillä suhteilla on yhä suurempi merkitys. Pormestarimalli on stiiknafuulia, jota hoetaan, kun halutaan peittää todellinen juttu. Kaupunginjohtajilta vaaditaan samaa osaamista kuin yritysjohtajilta ja sen lisäksi poliittista osaamista. Ja kielitaitoa, erityisesti Turun tapauksessa. Tampereen takana on aina pohjoinen Suomi, mutta Turun on etsittävä tukensa Tukholmasta ja Pietarista.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Presidentin valinta versus kyläpäällikön valinta, mitä eroa siinä on?
Munattomasta presidentistä on moni iloinnut ja taas toiset ovat tunteneet myötähäpeää.
Kyläpäällikön valinnan pelisäännöt ovat vielä hakusessa.
Kyliähän suomalaiset kaupungit ovat jos on väestömaantiede hanskassa.
Asiantuntevaan tapaan kirjoitat asiasta, jossa minäkin olen asiantuntija!
Turun Kaupunginjohtaja kuvio Seinäjoelta vauhtia hakien, oli oma lukunsa.Mutta sitten tämä Pormestari kysymys on huvittava.
Tampereelle valittiin ensin pormestarit edellisen valtuustokauden puolivälissä. Pormestariksi sittemmin valtuuston keskuudestaan valitsema henkilö on merkonomi, ja 4 muuta samaa tasoa:sairaanhoitaja yms.
Silloin 2-vuotiskaudeksi valittu luottamusmies-pormestari, ilmoitti olevansa käytettävissä uudelleen? Vaalit oli täällä nimetty pormestarivaaleiksi? Ja tosiaan joka puolueelta oli oma pormestariehdokas. Ja neljänneksi eniten vaaleissa ääniä saanut tuli Pormestariksi uudelle nyt nelivuotis kaudelle! Yksi apulaispormestareista on jo ehtinyt erotakin? Ilmoitti, että ei saa riittävästi vaikuttaa! AP.Pormestarien päätehtävä on olla tietyn lautakunnan puheenjohtaja? Itse Pormestain toimiessa hallituksen johdossa.
Ruotsin kuninkaallisten vierailun alla johtajamme saivat ruotsinkielen tehokurssin, piti osata lausua ruotsiksi:"Sydämellisesti tervetuloa Tampereelle".
AAMULEHDEN poliittinen pakinoitsija "PITKO", ennakoi kuningasparin yllättyvän, kun näkevät johtomme? Se totemus kertoo kaiken.
Tampereella "kokeillaan" myös tilaaja-tuottaja mallia muussa hallinnossa.
Mutta omana arviona sanon, että pormestari-malli, sekä tilaaja-tuottajamalli, ovat täysiä "susia"! Älkää hyvät turkulaiset alkako pelaamaan venäläistä rulettia. Mainittakoon vielä, että viimeisissä vaaleissa ei yksi ap.pormestari, tullut edes valittua valtuustoon? Se on ainoa pätevyysmittari pormestareissa??
Ei sitä etteivät poliitikot osaa yhteistoimintaa pitäisi korvata sillä että pakataan kaikki valta ja vastuu kaupunginjohtajalle.
Optimaalisessa mallissa poliitikot ovat yhteistoimintakykyisiä ja hakevat omien näkemystensä ja virkamiesten esittelyn pohjalta sen ratkaisun joka on heidän mielestään paras.
On huonoa ja vaarallista demokratiaa jos poliitikkojen yhteistyö ei toimi ja siksi valta karkaa kaupunginjohtajalle - mutta on aivan katteeton ajatus demokratiassa että se vastuukin olisi kaupunginjohtajalla. Ei semmoinen olisi demokratiaa - se olisi näennäisdemokratiaa jossa poliitikot tappelee kuin ääliöt ja kaupunginjohto tekee juuri niinkuin lystää - ja milloin minkäkin eturyhmän eteen.
Ei se noin voi mennä. Minusta sen pitäisi mennä näin.
Jos ei valtuusto ja sen johdannainen kaupunginhallitus kykene lopulliseen ratkaisuun päätyvään yhteistoimintaan niin jos on kyseessä kaupunginhallitus niin se vaihdetaan uuteen, Ja jos se on valtuusto joka ei hyvällä sanalla ja koulutuksella löydä yhteistä linjaa niin sitten pitäisi toimittaa uudet vaalit ja toivoa että uusi poliitikkojoukko pystyy yhteistoimintaan.
Tässä uusintavaalien asiassa on yksi demokratian kannalta erittäin tärkeä asia - kun yhteistyökyvyttömän ja päätöskyvyttömän valtuuston vuoksi se vaihdetaan vaaleilla niin samalla palautetaan kansan keskusteltavaksi niitä asioita joissa yhteistoiminta ei toiminut - mukaanlukien valtuutetut - siis asetetaan kansa muokkaamaan kantansa asioihin. Toisaalta menettely panee myös tehokkaasti änkyrät miettimään että ei pesti nelivuotinen välttämättä olekaan jos ei löydy yhteistyökykyä yhteisen päätöksen saavuttamiseen.
Jussi Vaarala
15.9.2009
Turku on ollut neljä vuotta tuuliajolla. Kaupunginjohtaja ei osaa johtaa suurta kaupunkia eikä mustasukkaisuuttaan anna alaistensa hoitaa hommaa.
Lopputulemana on tuuliajolla oleva alus, josta rotat lähtevät ensimmäisinä...
Virmavirran tietolähteenä Turun tilanteesta on ilmeisesti ollut kaupunginjohtaja itse. Osaa kyllä kehua itseään, mutta ei johtaa kaupunkia. Olisipa hauska kuulla apulaiskaupunginjohtajien ja virastopäälliköiden kommentteja Pukkisen johtamistavasta. Mahtaako Pukkinen edes tuntea kaikkkia heitä. Kuiskuttelijaryhmä on ottanut vallan kulissien takana.
Tämä juttu on taas esimerkki siitä kuinka demokratia toimii käytännössä. Miksi kukaan ei koskaan kysy, että pitäisiköhän poliitikkojen valtaa rajoittaa? Ihan sama onko kyseessä pormestari- vai kaupunginjohtajamalli. Yhtä lailla veronmaksajien rahat niissä palavat virkamiesten ja poliitikkojen kekkereihin.
Ihmiset osaavat päättää omista asioistaan ja siihen ei mielestäni tarvita turhaa kunnallisbyrokratiaa tai ylisuurta julkista sektoria. Anteeksi kun meni vähän aiheesta ohitse. Jatkakaa.
Olen samaa mieltä, että ei tarvita turhaa hallintobyrokratiaa, vain palveluja mahdollisimman pienellä hallintokoneistolla toteutettuna, ja tehokkaasti!
että ensin pitäisi selvittää itselleen se valtava asioiden runsaus mitä kunta touhuaa ja sitten vasta alkaa latelemaan puhtaista talouslähtökohdista yhtään mitään.
Minusta on Suomessa aika päästä siihen että käsite kunta aukaistaan sen kaikissa moninaisuuksissaan ja erityisesti näkökulmasta - kunta tuottaa rahasta arvoja - ja lopettaa yleisluontoinen sokean tietämätön iänikuinen verorahojen väärrinkäyttönarina.
Se kun on niin että ainakaan minä en millään keksi mitään niin nerokasta instituutiota kuin kuntajärjestelmä ja sen demokratia-aspekti jolla tuotettaisiin samalla rahalla niin valtavasti ihmisen elämän keskeisiä arvoja. Yksikään yksityisen sektorin yritys ei pääse edes samalle stadionilla saati sitten radalle kilpailemaan kunta-instituution kanssa tuossa asiassa. Ero on aivan valtava.
En tarkoita etteikö kuntien toimintaa voisi ja pitäisi kehittää mutta minusta löysien ja löysäpäisten heittelyjen aika Suomessa pitäisi olla nyt jo ohi. Tietoa kuntien toiminnan moninaisuudesta saa yllin kyllin jos haluaa näkemystensä perustaksi.
Julkisen sektorin populistinen räkytys on yksinkertaisesti typerää.
"kuntabyrokratiaa" ja palvelujen tuottamisen rakenteita moitiivat eivät näy tuntevan edes perusasioita.
Ihan sivumennen: nyt kun kunnilla menee todella huonosti monesta paikasta on otettava "löysät pois" kuten monet arvostelijatkin vaativat. Seurauksena on monessa kunnassa ollut että on pakko luopua/vähentää yksityisten yritysten tuottamien palvelujen ostamisesta. Ne kun tulevat yllätysyllätys kalliimmiksi kuin kunnan omana tuotantona. Jopa "ideologinen" oikeisto on joutunut tämän hyväksymään.
Kuntajohtaminen (kaupungit ovat kuntia) vaatii johtajalta todellista osaamista.
Johtajan tulee:
- olla taitava neuvottelija,
- rehellinen ja tasapuolinen,
- kuntalaisten etujen valvoja,
- ihminen ihmisten keskellä.
Ei riitä, että osaa hoitaa kuntaa kuin yritystä, jos johtajalta puuttuu taito kohdella kuntalaisia tasapuolisesti ja elää itsekin kuten johtamansa kunta.
#
Useat kunnat ja niiden johtajat sekä päättäjät ja virkaihmiset kuvittelevat, että heidän ei tarvitse huomioida kuntalaisia, vaan voivat ajatella vain euroja ja kuntataloutta.
#
Tästä on hyvää näyttöä Suomessa, jossa huonon johtamisen ja päätännän vuoksi kuntalaiset on unohdettu tyystin kuten vanhukset.
#
Suurkunta-aatteen kannattajat tulisi lähettää Sveitsiin, jossa kunnat ovat pieniä, mutta kuitenkin kaikki hoidetaan niin, että kuntalaiset ovat etusijalla.
#
Olisi aika nostaa ihminen , kuntalainen, kaiken toiminnan kohteeksi ja jättää kovat bisnestoiminnat.
Tarvitsemme muutoksen politiikan pelisääntöihin. Valitsemalla kunnanjohtajan suoralla asukasvaalilla, tehtävä ja vastuu on selkein mahdollinen. Vaalirahakohu kertoo liian paljastavia asioita politiikkojen motiiveista. Emme halua tämän jatkuvan enää.
Tarvitsemme myös toisen muutoksen politiikan sääntöihin. Luottamushenkilötehtävien rajaamisen kahteen vaalikauteen. Siten kytkökset purkautuvat itsestään kahden vaalikauden jälkeen.
Kuntatasolla on erinomaisen suuri merkitys ihmisten elämään päivittäin. Kunnissa hoidetaan paljon asioita, jotka ovat elintärkeitä yhteisöjen toimivuuden takia. Ongelma ja asiakokonaisuus on laajempikin kuin 'tavallinen kähmintä'
Lamat ovat vaikeuttaneet näiden asioiden – palveluiden – hoitamista. Jo 1990-luvun laman takia käytettiin paljon ns. juustohöylää eli karsittiin kaikkien toimintojen määrärahoja. Pyrkimys oli tietenkin hyvä eli pitää asiat edes jotenkin hallinnassa.
Tässä lienee kuitenkin käynyt joissakin tapauksissa eri tavoin kuin varsinaisesti tarkoitettiin. Karsimalla kaikista toiminnoista ei olla pystytty huolehtimaan tarpeitten tärkeysjärjestyksestä eli tärkeinpien kuten terveyden- ja vanhustenhoidon tason pysymisestä. Karsimalla tasaisesti kaikkalta lienee rahaa – ainakin näennäisesti ja laskennallisesti joistakin kohdista säästetty. Samalla on kuitenkin valitettavasti monasti käynyt niin, että kaikki toiminnot ovat kärsineet ja alkaneet nääntyä eli toimimaan huonosti.
Uuden laman iskiessä ovat vanhatkin virheet korjaamatta. Ongelmana voi olla myös se, että uusi sukupolvi ei parempaa muistakaan. Karsittu taso mielletään oikeaksi ja riittäväksi tai sitä pidetään usein erheellisesti jopa hyvänä.
On karmeata kuulla erään isohkon kaupungin edustajan perustelevan vanhuksien suihkuttamista vain kerran kahdessa viikossa toimintojen tehostamisella – ei kai tekemätön työ ole tehostamista!
Julkishallinnossa on oltava uskallusta tehdä kunnon muutoksia menoissa. Ei riitä pelkästään 'juustohöylän' käyttö, sillä siten kaikki toiminnot tulevat vain entistä torsommiksi. On oltava uskallusta ja tietoa valita tärkeimmät ja huolehtia niistä. On reilusti myönnettävä, että osa palveluista ei ole ensisijalla.
Säästämisen nimissä on myös ulkoistettu paljon erilaisia toimintoja. Sekin oikein, jos ja kun se tehdään todella harkitusti. On ilman muuta syytä lisätä yhteistyötä eri kuntien välillä, jotta saadaan yhdessä aikaan paremmat palvelut. Ikävä kyllä samalla usein häipyy läpinäkyvyys. Yhtiömuotoisina toimivat yksiköt eivät ole kunnon valvonnan alaisia, vaan saavat itsemääräämisoikeiden mm. Hinnoitteluun omassa asiassaan. Kun vielä yrittäjät voivat olla kunnan päättävien elimien jäseniä, alkaa roolien eriyttäminen olla kovin haastavaa ja ainakin hyvin sekaannuttavaa ulkopuoliselle tai ihan kunnan asukkaallekin.
Ulkoistamisissa on syytä käyttää hyvää harkintaa ja huolehtia valvonnasta ja läpinäkyvyydestä! Helppoja ratkaisuja ei ole!
Olipa kunnan tai kaupungin johtajana tai pormestarina kuka hyvänsä, niin pidän tärkeänä sitä, että hän tulee valituksi kuntalaisten hyväksymänä eli valintaprosessi toteutuu kansanvaalien kautta. Ja toimikausien määrä pitää olla rajoitettu.
Hyvä kirjoitus Virmavirralta pohdittavaksi.
Nykyiset kunnat ovat täysin keinotekoisia ja kalliita yksiköitä.
Remontin toteutus voisi alkaa tsaarinaikaisesta läänihallinnosta. Lakkauttaa ne, kuten on kai päätetty. Vahvistaa Maakuntahallintoja ja niihin tehokas johto. Nykyiset kunnat tuottamaan peruspalveluita. Purkamalla ylisuuret kuntaorganisaatiot vapautuisi väkeä hoitamaan perustehtäviä, ei tulisi työvoimapulaa.
Valtaosissa kuntien palkkalistoilla olevia henkilöitä toimii kahdella pallilla. Tekevät hommiaan ja hallintoelimissä turvaavat omien yksiköidensä jatkuvuuden. Homma loppu vasta silloin kun poliittiset päättäjät uskaltavat tehdä kovia päätöksiä ja ratkaisuja.
Pakottaisin kuntien luottamushenkilöt ja virkamiehet koulun penkille opiskelemaan kustannuslaskentaa.
Sitä tietoutta sain itse viime viikolla.
Audiaotor -yhtiöt, sen kehittämispalveluista löytyy kouluttaja.
Sitten toiseksi: Toivoisin, että kuntien pomot palkattaisiin määräaikaisiksi. Jos ei tule tulosta niin se pomonen pistettäisiin ovesta ulos!
Johtavan tulee hallita sekä talouspuoli että ihmisten johtaminen.
Ihmisten johtaminen on taitolaji. Taitajia vaan on niin pirun vähän!
Kirkkonummen lehden lukija ihmetteli miksi Turun kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen toimi esilukijana Upinniemen varuskunnan valatilaisuudessa.
"Rakastan lähimmäistäni niin kuin itseäni, mutta kaikkein eniten Jumalaa", oli siellä sotilaspastorin johdolla luvattu, ja aiottu kaatua toisten (ruotsalaisten?) puolesta, kuten ennenkin.
Kun eri mieliset eivät voi sietää että toinen tekee ja me ei pystytä muuhun kuin pyörittämään valitusmyllyjä jotka vain hidastavat päätöksiä,niin tarvitaan joku joka viheltää pelin poikki.
Selkeä suunta mitä ja miten tehdään voisi löytyä juuri Pormestarin
kautta.
Virmavirta kirjoittaa asiaa kuntien johtamisen alennustilasta.
Nykyisessä kotikaupungissani Tampereella on niin sanottua pormestarimallia kokeiltu jokunen vuosi. Pari vuotta sitten kyselin maakuntalehden mielipidesivulla malllin hyötyjä kaupunkilaisille. Vastausta ei ole tähän päivään mennessä kuulunut. Paitsi että "mallissa on vielä paljon opittavaa" ja että se "toistaiseksi aiheuttaa lisäkustannuksia". Pormestarista en muuta tiedä kuin että hän on profiloitunut - tai tamperelaisittain roviloitunut - lähinnä kaupungin siisteyskampanjan vetäjänä ja Keskustorin käytön aktivointiin joulutorina. Samaan aikaan valtuusto, joka suurelta osin koostuu kaupungin palkollisista, suunnittelee veroäyrin korottamista. Käsittääkseni kuntien palvelujen tuotanto kokonaisuudessaan voitaisiin ulkoistaa ja jättää kunnille vain viranomaistehtävät. Mutta tämä lienee turha toive niin kauan kuin kuntien palkolliset ovat vaalikelpoisia luottamushenkilötehtäviin ja päättävät näin ollen omista töistään - veronmaksajien piikkiiin.
Virmavirta kritisoi sekä Turun että Tampereen johtamismalleja. Edellisessä on perinteinen kaupunginjohtaja johdossa, jälkimmäisessä pormestari. Jos kumpikaan ei kelpaa, miten kuntaa pitäisi johtaa? Se ei kirjoituksesta selviä.
Toisin kuin Virmavirta antaa ymmärtää, pormestarimalli on yleisin johtamismalli Euroopan kunnissa. Oikeastaan vain Pohjoismaissa on virkamiesjohtajia, muualla poliitikko johtaa kuntaa. Toki hänen taustalla on ammattijohtajia, jotka hoitavat operationaalisia asioita. Niin on Tampereellakin.
Työnjako on periaatteessa selvä: poliitikot päättävät linjakysymyksistä, virkamiehet operationaalisista asioista. Käytännössä tietysti jako on epäselvä ja harmaa vyöhyke on laaja. Ison kaupungin johtaminen on ennen kaikkea strategista johtamista, jossa tehdään koko ajan poliittisia valintoja. Vanhassa mallissa virkamiehet saivat yliotteen, koska saivat päätoimisesti valmistella strategisia asioita, luottamushenkilöiden rooli oli luottaa valmistelijoihin.
Nyt Tampereen johtoryhmässä on 5 päätoimista luottamushenkilöä virkajohdon rinnalla. Malli toimii tältä osin hyvin. Toki meillä on kehitettävää edelleen, mm. apulaispormestareiden roolista on keskusteltu tänäkin kesänä vilkkaasti. Nythän he ovat tilaajalautakuntien päätoimisia puheenjohtajia, jotka määrittelevät valmistelun suuntaviivat, mutta eivät ole tuotannon operationaalisia johtajia, kuten vanhassa mallissa apulaiskaupunginjohtajat.
Pormestarimallin tavoitteena on lisätä valtuuston vaikutusvaltaa asioiden valmisteluun. Siinä olemme Tampereella onnistuneet. Silti eteenpäin on yhä syytä pyrkiä.
Vaimosi on täällä Tampereella valtuuston puheenjohtaja, ja Sinä itse itsensä Pormestarin johtava neuvonantaja.
Eli vihreä väri takaa sen, että pormestarimalli on henkitoreissaan Tampereella? Vai onko Pauli?(Tavalliseen tapaan, et vastaa.)
Erittäin myönteisenä pidän sitä, että Tampereen johto lukee UUTTA SUOMEA! Mutta muista Pauli sanoa TIMO P:lle, että tamperelaiset voivat huonosti. Niin kyllä se siitä sitten!
- se ei kirjoituksesta selviä. Siltarumpupekkarointi näyttää hienolta edunsaajista - kunnan, kaupungin tai valtakunnantasolla. Yhteiseen hyvään vannotut valat unohdetaan häpeilemättä.
Elinkelvoton maatila autioituu, ylettömän byrokratian rasittama pienyrittäjä lopettaa - lähtevät usein takaovesta kuten useat vantaalaiset taksiyrittäjät aivan äskettäin. Nokiakin nostettin takaovesta poistuneen miehen muistolle.
Ei jokaiseen pikkukuntaan tehdä kv. lentoasemaa, nokiaa, laskettelukeskusta tai ostosparatiisia. Tai voidaan kyllä tehdä valtion velkarahalla mutta se on joltain pois.
Budjettishow paljastaa kaamean todellisuuden - ketään ei huoleta kokonaisuus.
.
Vanhoilliselta vaikuttaa kirjoittajan näkemys yritysten tai organisaatioiden toiminnasta ja niiden johtamisesta tänä päivänä. Juttu ei ole tästä maailmasta. Miksi ei?
Ensimmäiseksi, Turun mallissa ja johtamisessa on tuskin mitään vikaa rakenteellisesti suhteessa yrityksen johtamiseen. Kunnan johtaminen on verrattavissa yritysten johtamiseen. Kuntalaiset valitsevat edustajansa valtuustoon ja sitä kautta kunnanhallitukseen vaaleissa kuten yrityksissä omistajat valitsevat yhtiökokouksessa hallituksen jäsenet edustajikseen ja etujensa valvojiksi. Virkamiehet ovat kunnan operatiivista johto, jotka toimivat valtuuston ja hallituksen alaisuudessa kuten yritysjohto toimii yhtiön hallituksen alaisuudessa. Lisäksi yrityksissä voi olla pääjohtaja tai toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtajana, joka olisi rakenteellisesti vastaava ratkaisu kuin pormestarimalli kunnissa.
Toiseksi, kysymys on varmaan enemmän vallasta ja vastuusta. Yrityksien hallituksien aktivoituminen on aiheuttanut haasteita hallituksen ja yritysjohdon välillä kun yrityksen johdolta vaaditaankin aidosti tekoja ja tuloksia eli johto voi enää toimia vain ominpäin ja omien intressien mukaan välittämättä kauheasti omistajien tahdosta kuten ennen. Sama on näköjään nähtävissä kunnissakin. Se olisi hienoa, jos kuntalaisten toiveiden ja tarpeiden ja etujen perään katsottaisiin aktiivisemmin ja vastuullisemmin sekä operatiiviselta johdolta vaadittaisiin aidosti tekoja ja tuloksia kunnissakin. Turussa ja Tampereella on näköjään edistytty asiassa. Hienoa!
Kirjoituksesta ja keskusteluista voisi päätellä enemmänkin, että Turun kaupunginjohtajalta on haluttu ja halutaan enemmän tuloksia, joita nyt on ruvettu aktiivisesti vaatimaan hänen palkan ymv. etujen(varmaa suuri summa) vastineeksi. Ilmeisesti Turussa ei ole nähty tai kaupunginjohtaja ei ole kyennyt tuottamaan kirjoittajan mainitsemista ja mainostamista ”huikeista kyvyistä” huolimatta oikeita tuloksia. Niitä perätään kuntalaisten edustajien, valtuutettujen, toimesta, joilla on se lopullinen valta ja vastuu Turusta kuntalaisille demokratian pohjalta. Tässä taitaa olla kysymys siis vallasta ja vastuusta sekä toimenkuvasta. Ilmeisesti Turun kaupunginjohtaja näkee oman asemansa ja roolinsa sekä tehtävänsä kovin eri tavalla kuin mitä kuntalaisten edustajat eli valtuutetut. Tästä on kenties syntynyt polemiikkia kuten yrityksissäkin käy kun yrityksen johto ei saakaan tehdä mitä se haluaa vaan joutuu taipumaan hallituksen tahtoon. Yrityksissä eroavaisuudet ratkaistaan toimitusjohtajan erottamisella mutta kunnissa on tuskin mahdollista. Valtuutettujen aktivoituminen on varmaan uusi asia kunnissa virkamiehille, jotka ovat toimineet vapaasti aikaisemmin. Demokratian kannalta on hyvä asia että valta ja vastuu kulkevat lähellä toisiaan. Se olisi tosiaan hienoa nähdä vielä aktiivisempaa toimintaa kuntalaisten edustajilta, valtuutetuilta, että he vaatisivat kaupunginjohtajilta ja virkamiehiltä niin tekoja kuin tuloksiakin. Kuntalaisten pitäisi myös painostaa edustajiaan, valtuutettuja, vielä enemmän olemaan aktiivisia heidän tarpeista ja toiveista sekä eduista huolehtimisessa.
Toiseksi, yritysjohtajilta vaaditaan tänä päivänä avointa ja aktiivista kommunikaatiota sekä vuorovaikutteista kanssakäymistä henkilöstön kanssa eli johtaja ei voi enää toimia etäällä ja eristyksissä sekä keskustella alaistensa kanssa välikäsien ja lehdistön välityksellä. Yritysjohtajat eivät voi enää pääasiallisesti edustaa ja matkustaa ympäriinsä sekä patsastella erilaisissa kivoissa tilaisuuksissa tai matkoilla. Yritysjohtajat eivät voi myöskään olla osallistumatta tai hoitaa etäältä omaa panostaan tärkeiden asioiden valmisteluun ja päätöksien tekemiseen. Yritysjohtajat eivät voi myöskään päästää sisäisiä ongelmia niin pitkälle että ne vahingoittavat tai lamauttavat työilmapiirin ja toiminnan sekä niitä puidaan tiedotusvälineissä kun johtajilla ei ole aikaa ja/tai kykyä ratkaista ongelmia sisäisesti. Tämä kaikki on vielä kovin toisin kuntasektorilla ja yleisesti julkisella sektorilla. Tässä voi vain toivoa että kunpa kaupunginjohtajilta vaadittaisiinkin samaa osaamista ja kapasiteettia kuin yritysjohtajilta.
Näillä mittareilla arvioiden vaikuttaa enemmän siltä, että Turun kaupunginjohtaja ei taida ihan olla tehtäviensä tasalla johtamistaitojensa osalta yritysjohtajilta vaadittaviin meriitteihin nähden. Tiedotusvälineissä on ilmaistu Turussa olevan ongelmia juuri edellä mainitussa kappaleessa esille nostettuja tärkeitä johtajan ominaisuuksia ja häneltä kaivattavia asioita. Lisäksi tuo poliittisen osaamisen kannaltakin vaikuttaisi siltä, että siinäkin olisi parantamisen varaa Turun kaupunginjohtajalla. Turun muut puolueet Kokoomusta lukuunottamatta suhtautuu häneen hyvin varauksellisesti tai jopa kriittisesti ainakin, jos sitä on luottaminen tiedotusvälineiden välittämään tietoon Turusta.
Kolmanneksi, kaupungit ovat todellakin kuin suuria yrityksiä. Niiden tulisi toimia sen mukaisesti. Edellä on kuvattu eri toimielinten tai toimijoiden valtaa ja vastuita yleisesti niin yrityksessä kuin kunnallisessa organisaatiossa eli johtamisen pitäisi olla hyvin selkeä asia, myös Turussa. Ehkäpä Turun kaupunginjohtajan pitäisi vain nöyrästi hyväksyä oma asemansa ja roolinsa Turun organisaatiossa sekä katsoa peiliin ja hoitaa omaan tonttiinsa liittyvät ongelmat ensin kuntoon. Turun haasteet ja ongelmat eivät varmaan ratkea Ruotsin tai vastaavien kuninkaallisten tai herrojen kanssa keikistellessä parrasvaloissa. Ulkoiset suhteet ovat tärkeitä mutta tuskin ovat tärkeimpiä asioita ja haasteita Turulle parhaillaan. Näillä toimilla ei varmaankaan saada tänne uusia työpaikkoja tai hoideta vanhuksia puhumattakaan menojen sovittamista tuloihin talouden osalta. Tai toki voin olla väärässä kun asiasta ei ole tietoa sen enempää. Selvää on että kaupungin organisaation pitäisi toimia yhtenevä kokonaisuutena tuottaen hyviä palveluita kuntalaisille.
Lopuksi voisi todeta, että tältä pohjalta en ole vakuuttunut Turun kaupunginjohtajan olevan hyvä vaihtoehto kuntaliiton johtoon. Meriitit johtamistaidoissa ja tuloksissa vaikuttavat kovin ohuilta ison kokonaisuuden osalta. Toisaalta minä en tiedä että mitkä ovat vaatimukset kuntaliiton johtoon. Ehkä siellä ei tarvita nykyaikaisia johtamistaitoja ja aitoihin tuloksiin pyrkiviä toimia kun valtio ja kunnat taitavat rahoittaa sen toimintaa. Tässä pitää vissiin vaivautua seuraamaan tuota kuntaliiton toimitusjohtajan valintaa ja katsoa minne kuntaliittoa halutaan ohjata tulevaisuudessa.
Minä toivon todellakin että hienossa Turun kaupungissa keskityttäisiin olennaiseen asioihin ja tuleviin haasteisiin, joita ei tule ratkaisemaan yksi tai kaksi ihmistä vaan siihen tarvitaan kaikkia turkulaisia ja heidän yhteistyötä. Ilman tekoja ja toimia ei hyvältä näytä Turun tulevaisuus. Aikaa ja energiaa ei ole haaskattavaksi keskinäiseen kinasteluun sekä nokitteluun Turussakaan. Tai sitä ei pitäisi ainakaan olla. Toivotan onnea ja menestystä Turulle tuleviin ponnisteluihin!
Kuin Virmavirta väittää, ainakin Tampereen kohdalla! Täällä on jo kokemusta epäonnistuneesta Pormestari-mallista.
Kenen haasteisiin - aikalailla ristiin menee kun vaaditaan samaa kuin Tj;ltä yrityksessä ja sitten savustataan ulos kun havaitaan yhteneväisyyksiä kokoomuksen puolueohjelman kanssa.
Päättäkää jo; ihannekonkurssikunta vasurien globaaliin tyyliin - Karkkila&Pjongjang - vaiko Kauniainen&Tornio menestystarinoita ?
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 25 kommenttia