Ei homo, ei sosialismi, mutta äänestysprosentti
Monen muun tavoin muukin mietin minäkin nyt, mistä kahden viikon päästä oikein äänestetään. Mitkä ovat jakolinjat? Ensimmäisellä kierroksella ne hautautuivat monien hyvien aikomusten alle.
Ensiksi tämä: Vasemmisto-oikeisto asetelma ei jaa suomalaista politiikkaa, vaikka kaksissa edellisissä vaaleissa sillä oli merkitystä. Erityisesti viime porvariyhteistyö toimi hyvin, keskusta oli toisella kierroksella hyvin Niinistön takana. Sosialisti voitti rinnan mitalla, mutta porvariyhteistyö tasoitti tietä porvarihallitukselle. Jyrki Katainen on kuitenkin nyt pääministeri hallituksessa, jossa sosialistit ovat toinen pääpuolue. Keskusta on oppositiossa ja haluaisi sieltä sellaista hallitusta, jossa olisivat keskustan ohella sosialistit ja perussuomalaiset!
Nyt vasemmiston yhteiskannatus on häviävän pieni, noin 12 prosenttia. Se ei ratkaise paljoa. mutta ehkä nyt päästään lopullisesti eroon termistä "ei-sosialistinen". Jotakin ratkaisevan tuntuista on demarien alamäessä. Ei se pelkästään Lipposesta riipu, vaikkei hän syytönkään ole. Halosen kannattajista monet valitsivat mieluummin Haaviston kuin Lipposen. Toisella kierroksella Haavistolla ei ole syytä odottaa itselleen enää suurta siirtymää demareista.
Demarien katastrofia - sitähän se oli - paikkaa hiukan se, ettei Väyrynen sentään päässyt toiselle kierrokselle. Silti tasavalta joutuu maksamaan Lipposen surkean menestyksen hintaa epävakaana hallituspolitiikkana. Demareille kasautui suorituspaineita kunnallisvaaleja ajatellen, eikä niitä tasoita pelkästään puoluesihteerin vaihdos. Se tietää hallitukselle ongelmia. On siinä Kataisella kestämistä. Ainakin kuntauudistus ajaa pian kokonaan kiville.
Selvin jakoviiva näyttää nyt olevan alueellinen jako. Puoli Suomea on Väyrysen Suomea, Pohjois-Suomi ja etelässäkin monet pienet maaseutukunnat. Vaikka Niinistö on näillä alueilla selvä kakkonen, petasi Väyrynen syksyn kuntavaaleihin keskustalle hyvän lähtöalustan. Soinille se tietää ongelmia, mutta tuskin suuria. Perussuomalaiset ovat ensi kertaa kuntavaaleissa mukana kunnollisilla ehdokaslistoilla, mikä tuottaa automaattisesti suuren nousun edelliseen kertaan verrattuna.
Toinen jakoviiva on konservatiivi vastaan liberaali, mitä sillä sitten tarkoitetaankin. Niinistö painottaa ilman muuta perinteisiä porvarillisia hyveitä, esimerkiksi säästäväisyyttä. Sillä on ajankohtaista merkitystä, kun ollaan menossa kohti eurooppalaista taloudellista katastrofia, mikä tuntuu meilläkin, vaikka emme olekaan kaikissa Euroopan ytimissä. Nuukuus liittyy arvojohtajuuteen nyt kuten Koiviston aikanakin.
Haaviston liberalismi eli suvaitsevaisuus on asennekysymys sekin. Poliittisesti jakava tekijä taitaa olla samaa sukupuolta oleva puoliso. Se ole rasite, kun median käyttäytymistä sävyttää epämääräinen suvaitsevaisuusmieliala. Harvemmat haluavat mielisuosiolla tasavallan ensimmäiseksi naiseksi miehen, mutta sitä ei sanota. Ensimmäisellä kierroksella vain Haavisto itse uskalsi määrittää itsensä sanoilla "homo ja vihreä". Jos joku muu olisi sen sanonut, olisi hänen paikkansa pian ollut räntäsateessa median metsässä, kassara kourassa Hakkaraisen parina. Rehellisyys jäi Haavistolle ja toimi hänen edukseen. Mutta toimiiko se, kun vastakkain laitetaan vaalitilanteessa homo ja hetero, on toinen juttu.
Kansanäänestystä EU-politiikasta ei ensimmäisellä kierroksella käyty, vaikka kaikki ainekset olivat koossa. EU:n puolustus oli Lipposen hörinää, kun EU-myönteiset Niinistö ja Haavisto uskalsivat sentään tunnustaa realiteetit. Ulkopolitiikasta nousi esiin vain Nato, eikä sekään erottavana tekijänä. Nato-optio on yhä selvemmin tämän päivän yya-sopimus, jonka tulkinta muistuttaa takavuosien kremlologiaa. Sillä torjutaan vaara joutua epäsuosittujen kirjoihin, vaikka harva tarkkaan tietää, mikä se optio oikein on. Linjaa Haaviston ja Niinistön väliin ei ulkopolitiikasta taida muutenkaan tulla, vaikka Haavisto vaikuttaakin millimetritasoisesti Nato-myönteisemmältä. Niinistön vahvuus ulkopoliittisissa kysymyksissä on, että hän hallitsee taloudelliset tekijät, jotka hallitsevat kansainvälistä kehitystä. Haavisto taas kuluttavalla puolella eli tuntee YK:n toimintaa käytännön tasolta. Sillä on merkitystä, kun Suomi pyrkii turvallisuusneuvoston jäseneksi.
Tärkein jakoviiva taitaa olla äänestysaktiivisuus. Pohjanmaa kyllä nousee, siellä ei haluta vihreää homoa, mutta muualla Soinin ja Väyrysen porukat jäävät kotiin, ellei toisen kierroksen keskustelussa nouse esiin jotakin särmää. Kumpi sen nostaa, Niinistö vai Haavisto, on tärkeä kysymys. Tärkeämpi se on Haavistolle, joka ilman uutta ulottuvuutta jää kauas Niinistön jälkeen.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
"Pohjanmaa kyllä nousee, siellä ei haluta vihreää homoa,..."
Pohjanmaahan on totuttu luottamaan vaikeina aikoina.
Pohjanmaan poikia oli jouduttu kiimassaan oikein puuhun sitomaan Suomelle kriittisinä aikoina.
Halosen äänillä eli naisilla Haavisto voittaa. Naisia on muuten yli puolet suomalaisista, miehethän kuolevat nuorempina.
Kokoomus teki yhden ratkaisevan virheen, nimittäin ensimmäisen kierroksen vaalitenteissä Kokoomusta kannattavat TV- juontajat vetivät Soinin ja Väyrysenkin kölin alta niin monesti.
Nyt on kansalla eli Kepu + PerusS protestin paikka, he jäävät nukkumaan. Haavisto ojensi käden Hakkaraiselle, Niinistö haukkui Persut rasisteiksi. Annan Haavistolle mahdollisuuden , en äänestä kumpaakaan. Alhainen äänestysprosentti koituu Haaviston voitoksi, kun vasemmisto ja naiset lähtevät äänestämään.
En osaa uskoa,että keskustalaiset ja perusuomalaiset Etelä-Pohjanmaalla
on sen innokkaampia äänestäjiä toisella kierroksella ,kun muuallakaan ylä-
Suomessa .Monia keskustalaisia hiertää vielä Niinistön käyttäytyminen vuoden
2000 presidentin vaalissa ,kun hän ei suostunut tukemaan ESko Ahoa.Vuoden 2006 vaalissa keskustalaiset olivat "yhtenä miehenä"Niinistön takana jopa
tekivät vaalityötä hänen hyväkseen.Jos huomattava osa keskustalaisista jät-
tää äänestämättä ,lopputulos voi olla mikä tahansa.
jk.Laanisen saamat yhteyden otot maakunnista enteilevät protestia.
En osaa uskoa,että keskustalaiset ja perusuomalaiset Etelä-Pohjanmaalla
on sen innokkaampia äänestäjiä toisella kierroksella ,kun muuallakaan ylä-
Suomessa .Monia keskustalaisia hiertää vielä Niinistön käyttäytyminen vuoden
2000 presidentin vaalissa ,kun hän ei suostunut tukemaan ESko Ahoa.Vuoden 2006 vaalissa keskustalaiset olivat "yhtenä miehenä"Niinistön takana jopa
tekivät vaalityötä hänen hyväkseen.Jos huomattava osa keskustalaisista jät-
tää äänestämättä ,lopputulos voi olla mikä tahansa.
jk.Laanisen saamat yhteyden otot maakunnista enteilevät protestia.
Nato-optiota ole, eikä ole koskaan ollutkaan. Näissä vaaleissa ei ole niinkään näkynyt traumaattinen suhde Neuvostoliittoon vaan Natoon.
Olen usein ihmetellyt, miksi suomalaiset pelkäävät enemmän Nato-jäsenyyttä kuin Venäjää. Enkä ole keksinyt muuta selitystä, kuin suomettuneisuuden aikana rakennettu Amerikka-vastaisuus. http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Kusetettu+sukupolvi/1135245059017
Kyse on siitä, että 50-80-luvun koululaiset lukivat historiaa ja yhteiskuntaoppia opetusviranomaisten itsesensuroimista oppikirjoista. Näistä kirjoista lapsena opimme karkeasti rivien välistä, että Neuvostoliitto on hyvä ja Yhdysvallat paha, koska Neuvostoliittoa ei voitu arvostella, eikä Yhdysvaltoja kehua.
Paavo Väyrysen joulukuussa esittämän doktoriininsa mukaisesti Nato-optio käytetään siinä vaiheessa, kun Venäjälle on noussut Stalinin kaltainen hirmuhallitsija. Mutta siihen hän ei osannut vastata mitään, huolisiko Nato Suomen siinä vaiheessa jäsenekseen, jos tällainen tilanne tai kriisi tulisi.
Entä jos vallassa on diktaattori, onko hänelle sitten samantekevää Suomen Nato-jäsenyys? Eikö hän kaiken järjen mukaan vastustaisi sitä nykyisiä vallanpitäjiä vielä enemmän? Suomen olisi pitänyt Jeltsinin aikana liittyä, eikä jäädä odottelemaan aina vain vaikeampia vallanpitäjiä. http://eveavolin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94965-neuvostoliitto-on-hyv%C3...
EA: "...kirjoista lapsena opimme karkeasti rivien välistä, että Neuvostoliitto on hyvä ja Yhdysvallat paha..."
Emmekä oppineet, vaan juuri päin vastoin. Aika selvästi kullittaa muistosi...
Hyvä, jos sinä olet näin oppinut. Suuri osa suomalaisista pitää USA:ta huonona yhteiskuntana, jos ei nyt ihan pahana imperialistisena valtiona kuitenkaan.
Mieluummin se meni noinpäin, kuten Mark sanoo. Mutta tarkemmin sanottuna: missään oppikirjoissa ei kerrottu kumpaakaan asiaa.
Tuo linkki oli Hesarin kolumniin, joka käsitteli edellispäivän artikkelia, jossa oli useita esimerkkejä, kuinka historian Neuvostoliittoa koskevia tapahtumia siloteltiin.
Itselläni on myös tallella yksi oma historian kirjani, 1. painos vuodelta 1976, Historian maailma (Kouluhallituksen hyväksymä). Tässä pikaisesti löytämäni pari kohtaa esimerkiksi:
"Amerikkalaiset yhtiöt keräävät voittoja Kanadassa, Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sotilasmahtinsa turvin USA on sekaantunut moniin poliittisiin tapahtumiin rajojensa ulkopuolella. Tämä dollari-imperialismi on herättänyt paljon arvostelua."
--
"Rauhanomaisen rinnakkaiselon mukaan kapitalismi ja sosialisimi kilpailevat keskenään, mutta ilman sotaa. Neuvostojohto vieraili monessa länsimaassa luomassa ystävällisiä suhteita. Kuitenkin monien sellaisten kansainvälisten kiistakysymyksiä ratkaisun löytäminen oli vaikeaa, esim. Berliinin kysymys.."
Tyhmempikin ymmärtää, että meidät on aivopesty Amerikka-vastaisiksi, eikä siksi Nato:kaan ole kuin negatiivisesti arvolatautunut.
eve avolin kirjoitti:
"Amerikkalaiset yhtiöt keräävät voittoja Kanadassa, Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sotilasmahtinsa turvin USA on sekaantunut moniin poliittisiin tapahtumiin rajojensa ulkopuolella. Tämä dollari-imperialismi on herättänyt paljon arvostelua."
--
Niin, että mikä tässä ei pidä paikkaansa, varsinkin kun kirja oli
painettu 1976. Sellainen kuin Vietnamin sota päättyi 1975.
Soittaako kelloja?
Ja kyllä ainakin minun koulussa, Alppilan yhteislyseo (kokeilukoulu) käsiteltiin hyvinkin tasapuolisesti asioita. No kirjoitin jo 1970, joten
silloin oli kyllä tuo opettajakuntakin hyvin suurelta osin oikeistolaisia!
Oletko ihan sokea? Meille lapsille opetettiin, että USA:n ulkomailla harjoittamaa markkinataloutta pitää arvostella, muttei esim. Neuvostoliiton harjoittamaa kuristusotetta Itä-Euroopan kansoista.
Minä luin kirjaa 1984, joten lieventymistä ei ollut tapahtunut lähes vuosikymmenessäkään. Minunkin historian opettajani vaikutti oikeistolaiselta, mutta ovathan nuo esimerkkitekstit pöyristyttävää luettavaa, eikä se ole näköjään voinut olla vaikuttamatta suomalaisten kielteisiin asenteisiin USA:ta kohtaan.
Näytämme unohtaneen omalta kohdaltamme, että historia on aina voittajien kirjoittamaan, eikä torjuntavoittomme Neuvostoliitosta riittänyt ihan historiankirjoitukseen asti.
"Amerikkalaiset yhtiöt keräävät voittoja Kanadassa, Euroopassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Sotilasmahtinsa turvin USA on sekaantunut moniin poliittisiin tapahtumiin rajojensa ulkopuolella. Tämä dollari-imperialismi on herättänyt paljon arvostelua."
Minusta tuossa todetaan muutama fakta ja lopuksi todetaan sen herättäneen arvostelua. Kaikkihan sen aikaiset mielenosoitukset ja sotimista vastustaneen hippiliikkeen muistaa. Ei tuossa tekstissä sinänsä oteta kantaa. Ainoa seikka joka nyt särähtää korvaan on sana "dollari-imperialismi". Pitäisi olla sen aikaisen terminologian asiantuntija, että pystyisi sanomaan kuinka neutraalina ilmaisuna termiä silloin käytettiin.
Nykyajan lapset pelkäävät Muumeja, me pelkäsimme ydinsotaa. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/32288-lapset-pelkaavat-muumeja
Kylmästä sodasta ja vastakkain asettelusta huolimatta lapsille opetettiin oppikirjoissa, että markkinatalous on tuomittavaa, mutta Itä-Euroopan ihmisoikeusloukkaukset eivät. Ongelmat olivat "vain vaikeasti ratkaistavia", mutta siitäkin huolimatta Neuvostoliitto loi "ystävällisiä" suhteita länsimaihin. Virallinen totuus oli, että USA on paha ja Neuvostoliitto hyvä.
Hei Eve,
Kiitoksia kirjoituksestasi - jaan mielipiteesi. NATO-optiota ei ole kukaan meille myöntänyt koska mitään jäsenyyttä ja sen siältämiä oikeuksia ei ole lunastettavissa pelkällä yksipuolisella tahdonilmaisulla. NATO-jäsenyyden hakeminen tarpeen ilmetessä on myöhäistä. Jäsenyyttä on haettava ennen akuuttia tarvetta. Ja tässä me eroamme ratkaisevasti muihin länsieuroopan sotilaallisesti liittoutumattomista maista, jotka ovat Ruotsia lukuunottamatta EU ja NATO-maiden 100% ympäröimiä. Ruotsilla kun idässä on vain EU-Suomi.
Henkilökohtaisena kokemuksena voin myös kertoa, miten vilpittömän ihmeissäni olin muuttaessani lukiolaispoikana v 82 USAsta takaisin Suomeen. Ihan yleisenä kantana esitettiin, että USA ja NL ovat ihan samanlaisia, ja "ihan yhtä pahoja".
Olisiko tuo rajaviiva yhtä kuin rajapinta. Se rajapinta missä kaksi asiaa kohtaavat keskenään. Tekijät, jotka eivät ole olleet aiemmin tekemisissä keskenään. Innovaatiot syntyvät näillä rajapinnoilla. Tulevat voittajat huomaavat tämän mahdollisuutena. Suomen asian on nyt mahdollista menestyä ja voittaa. Kansallismielisempi voittakoon.
Uskon, että Niinistö nousee presidentiksi kuorsaavalle kansalle.
Homo ja sivari ovat yhdistelmä, joka ei tietenkään sovi Suomen Presidentille. Aikanaan sodassa niitä sanoja olisi pidetty salasanoina suureen hyökkäykseen? Nyt ehdokas Ylipäälliköksi mainostaa itseään niillä sanoilla. Siitä seuraa, että Haavisto on myös pasifisti.
Voi näitä aikoja!
Vaalituloksen tultua olin hirveän pettynyt. Itsestäänselvyys Niinistö, pärjäsi kehnolla markkinoinnillaan - Jussi Lähteen mukaisesti - ei mitään tarinaa, vaan raha. Ja kaikkensa yrittänyt Paavo putosi. Ja piru vieköön musta hevonen Pekka yllätti. Hävinneen Paavon kyyneleet ymmärtää kaikki; hän teki kaikkensa niin surkeista lähtökohdistä, mitä hänellä oli käsillä puolueen kannalta. Voitti monet maakunnat ykköstilalla. Nosti Keskustan suosta.
Mitä sitten nyt? Tämmöinen perinteinen kun on, homopresidentti kuulosti aivan mahdottomalta jne.
Mutta, jos poistetaan tuo sana " homo " ja katsotaan sitä Pekkaa, alkaa mieli pehmenemään.
Ennustan, että Saulilla on suuria vaikeuksia pärjätä Pekkaa vastaan. Saulin kieltä, kun on vaikeaa ymmärtää. Ne koukerot ja kapulat kampittavat itseään.
Pekan sovittelu-ura on ollut intiaanipäällikkö " Istuvasta Härästä lähes Tsingiskaaniin " saman pöydän ääressä käsittämätön ja rauhanpiippuja poltellen.
Me suomalaiset tarvitsemme kyllä sisäistä rauhanpiiputtelijaa. Pakko sen on polttaa ainakin ihan ihe ja rauhassa.
Mikä ihmeen sovittelu-ura?
A: Ensin hän toimi YK:lle ympäristön arviointi tehtävissä, siis katseli mitä tuhoa ympäristölle oli tapahtunut
B: Toiseksi hän oli YKSI monista EU:n lähettämistä "tarkkailijoista" eikä tietääkseni neuvotellut mistään muusta kuin puhtaista lakanoista huoneeseensa!
Pikainen gallup (http://pvoodoo.com/Vote.html) näyttää, että kypsyneitä äänestäjiä on enempi kuin normisti mutta Niinistö vie kuitenkin potin ja samaan päätyy jos laskee "testamentatut" äänet. Harmi kuitenkin, että tuskin mihinkään kunnon keskusteluun päästään toisen kierroksen varman pelaamisessa, jota jo nähtiin ekalla kierroksella.
Niinistöä ostetaan rahalla prseidentiksi, Niinistön budjetti on viisinkertainen Haavistoon verrattuna
Niinistön ansioita
Ryssi Soneran konkurssiin kun petasi Nolla-Pekka Heinosta seuraajakseen
Seuraus on ollut, että Ruotsi on voinut seurata kaikkea Suomen tietoliikennettä ja nyt valtio rakentaa miljardeilla korvaavia verkkoja
Myi lamavellaiset pilkkahintaan koroniskureille ja lupasi vielä, ettei näitä koskaan vapauteta veloista. Onneksi Vanhanen pelasti
Mutta vahingot olivat miljardeja kun sossu elätti 50000-70000 lamavelallista
Lamavellaisten myyjistä Lipponen je Biaudet onneksi jo tiputetiiin nyt pitää tiputtaa Niinistökin
Hyvä kysymys tuo "mistä oikein äänestetään?" Suomi-kuvasta, brändistä, tunnelmista, aluepolitiikasta, uudesta kuntakartasta, päätöksentekokyvystä ja ties mistä rönsyilystä...? Ehkä voisi yrittää pohtia ehdokkaita sorvin ääressä eli presidenttiä tosi tilanteissa ja oikeita asioita käsittelemässä.
Vaikka presidentti ei toimikaan yksin, siellä pöydän päällä on Suomen etu ja Suomen näkökulma, ja toisella puolella voi olla ihan mitä vain tai kuka vain. Ja ympäristön kontekstina on reaalimaailma - joku sanoisi, ehkä aika arvaamaton maailma, olipa kyse YK:sta, Euroopan kokonaisuudesta, taloudesta, Georgiasta, Venäjästä, Iranista, puolustusvoimista, Golan-operaatiosta, YK:n turvallisuusneuvostosta, Ahmedinjanista, Putinista, Obamasta jne.
Ehkä sieltä löytyy se, "mistä oikein äänestetään".
Hyvä Virmavirta, kokoomus on ottanut homoteeman vaaliaseekseen.
"Ei homo, ei sosialismi, mutta äänestysprosentti"
Sinä olet toistaiseksi näkyvin kokoomuslainen, joka tuot sen esille.
Riviporukat teillä revittelee sillä jo ihan huolettomasti.
Muuten Jarmo, kun tunnet Niinistön paremmin kuin moni muu, niin voisitko kertoa mikä hänen seksuaalinen suuntautumisensa on. Hän ei ole itse sitä avoimesti kertonut.
Nuori vaimo vanhalla ukolla ei ole merkki pesunkestävästä heteroudesta,- vaan konservatiivipiireissä merkki jopa kulissista.
Voisitko Jarmo Virmavirta selvittää tuon? Kysyn ihan vaan tasapuolisuuden nimessä, koska viittasit vastaehdokkaan seksuaalisuuteen.
Olen minä kuullut kokoomuslaisista, että ne ovat aivan hirveitä panokoneita,- ja naisenkaatajia. varsinaisia heterohirmuja. Kaikki kertojat ovat olleet kokoomuslaisia, että varmaan totta on. Ukkomiehiäpä vielä, että ei parane eppäillä.
Niin, minä kysyn suoraan: Onko Sauli Niinistö hetero, vai homo, kun ei siitä erikseen ole tiedottanut.
ps. Olitko vähän epäreilu tarinan näkyvimmässä osassa, eli otsikossa?
Itse äänestän Pekka Haavistoa, enkä rikkaitten ehdokasta Sauli Niinistöä.
Jos Niinistö on vain rikkaiden ehdokas, meillähän menee hyvin, kun 37 prosenttia kansasta on rikkaita, joiden suuret veroeurot hyödyttävät koko yhteiskuntaa.
On siinä joukossa varmaan itseään hyvin menestyneenä pitäviä
aika moinen joukko! Se on ihmeellinen ilmiö, kun pari tonnia
kuussa palkkaa saava hoitohenkilö tai vastaava äänestää kokoomusta,
joka ei taatusti muista heitä muulloin kun pitää saada ääniä siltä
Sari Sairaanhoitajalta tai ihmisiä 'työväen presidentin' taakse!
Mutta isävainaata siteeratakseni: "Jokainen tulee uskollaan autuaaksi"
Suomessa Kokoomus on paljon enemmän vasemmalla kuin esim. vasemmistopuoluoe Demokraatit Yhdysvalloissa, koska Suomessa on niin vähän rikkaita, ja olemme lähes kaikki keskiluokkaa.
Tuota koskas se olisi Niinistöön iskenyt se homous.. Onnettomuudessa menehtyneen vaimon jälkeen vai Tanja Karpelan jälkeen Ja on hänellä pari lastakin. ja taas on naimisissa. Varsin merkillinen on ajatusmaailmasi. Hänen elämänsä ei oikein anna sijaa epäilyyn. Toki sinä valitsen sellaisen minkä haluat. Vai toivoitko , että sauli sittenkin olisi miehistä kiinnostunut.
En tajua tätä homoudella käytävää kampanjaa lainkaan. Ihan kuin ihmiset olisivat sänkykaveria itselleen valitsemassa. Samaan sarjaan kuuluu naiskysymyksellä ratsastaminen. Ihmiset kun eivät voi valita sukupuoltaan ja mikäli sitä pidetään oleellisena ominaisuutena, valintaperuste on syrjivä. Ei kovin toivottava ominaisuus presidentillä.
Tästä tulee vielä mielenkiintoinen toinen kierros. Helsingissä ääniosuudet olivat Niinistö 37,2, Haavisto 34,5. Homous ei saa olla näissä vaaleissa etu eikä haitta. Todennäköisesti Haavisto saa taakseen suurin piirtein samat ryhmät, jotka äänestivät Tarja Halosta vuonna 2006.
Helsinki on vain 10% Suomesta. Helsingin homobaarien ulkopuolella alkaa sellainen todellisuus jossa Haaviston homoseksuaalisuudella ei kovin pitkälle juhlita. Toisen kierroksen äänestystuloksista tulemme löytämään Suomesta kuntia joissa Haaviston kannatus tulee jäämään alle 10%:n ja Niinistö ottaa niistä 90%.
Haaviston "suuri suosio" on suuri helsinkiläinen illuusio tai visio eli houre. Haaviston saama äänisaalis ensimmäisellä kierroksella on pitkäänjatkuneen median suvaitsevaisuusjargonin tulosta.
Ei homus haittaa, mutta mietippä miespari edustamassa suomea valtiovierailulla. Maissa joissa homous on rikos ja lievemmissä tapauksissa paheksuttavaa. Pahimassa tapauksesa ei suostuta edes kättelemään. En minä itselleni puolisoa näissä vaaleissa hae vaan suomelle presidenttiä. Koko ajan mietin millainen suomen presidentin pitää olla miten hän esiintyy, mitä kän asioista tietää. Miten häneen muut suhtautuu. Nämät kaikki seikat ovat esillä siinä miten muut häneen suhtautuvat. Minun oma mielipide on siin asiassa tarpeeton. Ne protokollat ja tavat joiden mukaan presidentti esiintyy ovat aika vanhoillisia..
Politiikassa taitaa joutua kääntämään takkinsa useampaan kertaan. Pitäneekö paikkansa, että Sauli Niinistö on ollut alunperin EU:ta vastaan?
"Väyrynen oikeassa! | Niinistö piilottelee kantojaan kaapissa"
https://twitter.com/Vaaliliitto/status/161421689664700418/photo/1/large
Eikä tässä mitään ihmeellistä ole, mutta vaikeaa on pysyä kärryillä siitä, mitä mieltä ehdokkaat oikeasti EU:sta ovat ja minkälaisena he näkevät Suomen roolin siinä?
Olen jo iäkäs yli 70 vuotias ja nähnyt maailmaa sentään jonkin verran, Maailma on muuttunut paljon myös asiat on muuttuneet. Olen tavanut änkyröitä hyvin paljon jotka ovat pysähtyneet kietämään samaa asiaa ikuisesti. Väittävät ja kinaavat asioista joita joskus ovat oikeina pitäneet. Ja vanhuksia jotka elävät vanhassa maailmassa eivätkä suostu uskomaan että maailma ympärillä on muuttunut. Tosin on myös peruustotuuksia jotka eivät muutu. Tai siis sellaisia joita ei ole kumottu. No takinkääntö mielestäni tarkoittaa sellaista mielipiteen vaihtoa jota tapahtuu sen mukaan mikä on edullisinta käännettävän takin omistajalle. Ja myös sellaisia jotka tilanteen mukaan muuttavat mieltään. Mutta jos asia muuttuu mistä on mielipiteen antanut muuttuu niin kohtuus ja oikeastaan velvollisuus on myös oman mielipiteen muokkaus miten se asia nyt sitten on. Ainakin minä niin teen. Eli jos puolue jota kannatan muttaa suuntaansa on minulla myös oikeus muuttaa ajattelutapaani siinä. Samoin oli työssä jos sielää keksittiin uusi menetelmä miten työ tehdään. Niin totta kait siihen muutettiin eikä jatkettu entisellä tavalla. Se minkä vuoksi meelipiteet muuttuu riippuu paljon asioista. Ja ymmärrän hyvi miksi alussa olleet mielipiteet eurossta ovat muuttuneet. Sillä kukaan vanhan markan aikana eläneet ja sen arvottomuudesta epävarmuudesta kärsineet eivät mitenkään tahdo edes puhuttavan paluusta siihen. Ne ajatukset ovat hullujen houreita.
Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen kirjoitti vaalipäivän
22.1 kolumnissaan:
"Meidän pitää oppia, että ihmisen arvo on sama riippumatta ihon väristä, uskonnosta, poliittisesta linjasta, sukupuolesta, syntyperästä, terveydestä, varallisuudesta tai seksuaallisesta suuntautumisesta. Jos on toista mieltä ei ymmärrä ihmisyyden olemusta"
Niin se on.
Kaikkia ihmisiä on pidettävä samanarvoisina ja ihmisarvoa loukkaamattomana.
Ei Mikael Pentikäinen eikä Tuomo Kankkunen ole mitään henkilöitä käskyttämään jollekin, että tämän pitää pitää homoa samanarvoisena presidenttinä kuin jotain muuta. Tämän arvostuksen tekee jokainen ihminen itse ilman jonkun toisen määräyksiä.
Ihmisarvo pitää olla samanlainen kaikilla, se on sanomattakin selvä.
Suuri oli pettymykseni, kun Paavo Väyrynen ei päässyt toiselle
kierrokselle. Hän olisi ollut pätevin virkaan!
Paino sanalla pätevä! Mutta, kun suomalaiset eivät ajattele järjellä.
Itse olen vasemmistolainen mieleltäni, mutta en äänestänyt
Arhinmäkeä, koska
1) tarvitsemme häntä kentällä ainakin seuraavat 6 vuotta
2) koska kyseessä pätevän ei sopivan ihmisen löytäminen tehtävään!
(olen palkannut sen verran useita ihmisiä töihin, että ajattelen
vain järjellä)
No siihen, että en voi äänestää Niinistöä, enkä voinut äänestää
Lipposta, on syy yksinkertaisesti se, että ko. herrat ovat ihan tarpeeksi
aiheuttaneet vahinkoa tälle maalle ollessaan liian monta vuotta
hallituksessa ja vieläpä samassa!
No en voi kyllä äänestää Haavistoakaan, ei siksi, että tykkää miehistä,
herra isä, niinhän minäkin ;) vaan siitä syystä, että kehtasi
arvostella istuvaa presidenttiä, vaikka tämä ei ole edes kisassa
mukana. Niinkuin jo tuolla toisaalla kirjoitin, olisi voinut odottaa
ainakin yli vaalipäivän. Mutta itselleen sika kiusaa tekee, kun
kaukalonsa kaataa. Me Halosen valitsijamiehet ollaan herkkähipiäisiä!
"Me Halosen valitsijamiehet ollaan herkkähipiäisiä!"
Ja sen on huomannut... :)
Onneksi pian koittaa aika jolloin maassa ei ole demaria presidenttinä.
Jo kansakin on huomannut että demareista on puhti poissa ja työnantajilta tulonsiirtona tehty varallisuuden jako on tehnyt työläisistä porvareita...
Unohtui ;) tuon kirjoitukseni lopusta oli tarkoitettu
sarkastiseksi tölväisyksi.
Halonen on ollut hyvä presidentti, vaikka olikin demari!
Hän oli ehdokkaanakin se pätevin eli juuri toiminut ulkoministerinä
ennen virkaan astumistaan ja se oli syy, miksi äänestin häntä
ensimmäisellä kerralla ja toisella kerralla siksi, että kukas sen
pätevämpi (poikkeuksiakin on) kuin istuva presidentti!
Muut äänestämäni naiset ovat olleet Riitta Uosukainen (kokoomus)
silloin Sauli torppasi kokoomuksen hyvän sauman vetkuttamalla
vastaustaan (mikäs se nyt olikaan puolivallaton poikamies!) ja
toisella kertaa äänestin Elisabeth Rehniä (RKP), koska hän olisi ollut
huomattavasti parempi presidentti kuin 'kilauta kaverille' -Lehtisen
löytö Ahtisaari, sitäpaitsi oli upea puolustusministeri.
Pääsin itseasiassa seuraamaan Hornet-kauppoja ihan lähietäisyydeltä
silloisen työpaikkani ansiosta!
"Harvemmat haluavat mielisuosiolla tasavallan ensimmäiseksi naiseksi miehen, mutta sitä ei sanota."
Suomalaisilla näyttää olevan erityinen piirre nykyään teeskennellä mediassa suvaitsevaisuuttaan. Gallupeissa suomalaiset näyttäisivät olevan ennennäkemättömän onnellisia mutta todellisessa elämässä - lasten huostaanottojen lisääntyminen, avierot, perhetragediat, alkoholismin lisääntyminen, juurettomuus, yleinen tympääntyminen - näyttää kertovan aivan jostain muusta.
Vaaleissa jäi keskustelematta eräs kiinnostava asia - länsimaisen kulttuurin tulevaisuus tätä yleistä rappeutumista ja negatiivista demografista kehitystä silmälläpitäen. Ei uskalleta sanoa että länsimainen kulttuuri on vapaassa pudotuksessa ja sen painoarvo laskee maailmalla.
Haavistoko liberaali?
"Liberalismi etsii yhteiskuntaa, jota kuvaa yksilöiden ajatuksenvapaus, rajoitteet hallituksen ja uskonnon vallassa, lain voima, vapaa ajatustenvaihto, vapaaseen yrittäjyyteen perustuva markkinatalous sekä läpinäkyvä hallinto." - Wikipedia, "Liberalismi"
Onko Haavisto liberaali eli edustaako hän liberalismia? Uskallan esittää epäilevän kysymyksen. Pelkkä homoseksuaalisuus ei suinkaan tarkoita vielä minkäänlaista liberalismia puhumattakaan suvaitsevaisuudesta.
Kaikki perinteiset yhden asian liikkeet, kuten vihreä liike, ovat määritelmällisesti aivan jotain muuta kuin liberalismia edustavia. Vihreänä Haaviston tausta ei ole liberalismissa.
Useimpien vihreiden ajatusmaailmaan kuuluu myös suuri julkinen sektori, joka sopii hyvin huonosti liberalismin perusperiaatteisiin. Liberalismi useimmiten johtaa pienen julkisen talouden eli "eli laajan henkilökohtaisen ja taloudellisen vapauden" (Wikipedia) kannattamiseen.
Mitä on siis Haaviston liberaalisuus?
En ole vielä havainnut sellaista.
"Mitä on siis Haaviston liberaalisuus?
En ole vielä havainnut sellaista."
Minulle häkellyttävin piirre Haavistossa on ollut hänen häpeämätön halu kosiskella yleistä mielipidettä ja yltiöoptimismi joka alkaa näyttää jo suoranaiselta naiiviudelta. Jos kyse on vain tyypillisestä alhaisesta vaalitaktiikasta osoitan ymmärrystä. Sellaiseenhan syyllistyvät hyvin monet muutkin poliitikot. Mutten olisi koskaan uskonut vakaumuksellisen vihreän sortuvan moiseen lähes vennamolaiseen populismiin. Puuttuu enää Haaviston huuhahdus:
"Tulkaa tänne kaikki natsitkin, täällä on teillekin tilaa." Sen vuoksi, vaikken suinkaan ollut Biaudetin kanssa samaa mieltä läheskään kaikista asioista, arvostin hänen ja Paavo Lipposen rehellisyyttä enemmän ja nyt vieläkin enemmän. Kyllä ehdokkaalla pitää sentään olla selvä vakaumus ja tarve olla kalastelematta aivan jokaisesta lätäköstä.
On olemassa erilaisia liberalismin muotoja klassisesta liberalismista neoliberalismiin.Klassinen liberalismi korostaa vapausoikeuksia suhteessa valtioon, kun taas moderni liberalismi korostaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja positiivisia oikeuksia.Kyllä vihreät ovat käsittääkseni perinteisesti hyvin selkeästi arvoliberaaleja korostaessaan mm. ihmisoikeuksia.
"Sosialismissa ja sosiaalidemokratiassa, positiivisia oikeuksia pidetään olennaisena osana yhteiskunta- tai hallitussopimusta: jotakin jonka yhteiskunta lupaa kaikille jäsenilleen. Näissä aatteissa ei tehdä erityistä eroa positiivisten ja negatiivisten oikeuksien välillä, vaan ne yleensä luetellaan yhdessä." - Wikipedia, "Positiivinen oikeus"
Yllä oleva lainaus todentaa "modernin liberalismin" todellisen sisällön positiivisine oikeuksineen: kyse on sosialismista ja sosialidemokratiasta, ei liberalismista.
Kuuluuko Pekka Haavisto siis tähän positiivisten oikeuksien kannattajien joukkoon? - Eli sosialisteihin?
Minulle on ihan sama onko hin, han vai hon! Kunhan on pätevä.
Pätevällä tarkoitan sellaista, joka nyt on ollut ulkopolitiikan
kanssa tekemisissä mm. ulkoministerinä, ulkomaan kauppaministerinä
tai pääministerinä.
Valitettavasti tuo Lipponen on minun makuun liian oikeistolainen.
Se ei oikein riitä tuo kirstunvartijan pätevyys minulle, vaikka olisi
sitä tehnyt kumileimasimena Euroopan investointipankissa,
Suomen hallituksen nimeänä!
Niin ja Lipposta ja Niinistöä rasittaa tämän lisäksi heidän
toimintansa - köyhät kyykkyyn- 1995-2003! (Niinistö ei koko aikaa)
EA kirjoitti:
"Oletko ihan sokea? Meille lapsille opetettiin, että USA:n ulkomailla harjoittamaa markkinataloutta pitää arvostella, muttei esim. Neuvostoliiton harjoittamaa kuristusotetta Itä-Euroopan kansoista.
Minä luin kirjaa 1984, joten lieventymistä ei ollut tapahtunut lähes vuosikymmenessäkään. Minunkin historian opettajani vaikutti oikeistolaiselta, mutta ovathan nuo esimerkkitekstit pöyristyttävää luettavaa, eikä se ole näköjään voinut olla vaikuttamatta suomalaisten kielteisiin asenteisiin USA:ta kohtaan.
Näytämme unohtaneen omalta kohdaltamme, että historia on aina voittajien kirjoittamaan, eikä torjuntavoittomme Neuvostoliitosta riittänyt ihan historiankirjoitukseen asti."
Minun on hyvin vaikea uskoa, että noin olisi koulussa menetelty,
mutta kun en tiedä, missä olet koulusi käynyt, niin uskottava kai se on.
Kyllä ei ainakaan minun historian ja yhteiskuntaopin opettaja säästellyt
sanojaan arvostellessaan NLiittoa ja sen harjoittamaa politiikkaa ja
vuonna 1968, kun NLiiton tankit vyöryivät Tshekkeihin oli ihan kunnon
mielenosoitukset ainakin Helsingissä. Tosin vastaavasti osoitettiin
mieltä Jenkkilähetystön edessä, mutta sitä teki silloin koko maailman
nuoret! Make love not war - mentaliteetilla!
Ja sekös mua näin jälkeenpäin harmittaa, että mihinkään en päässyt mukaan,
kun asuin yli 40 kilsan päässä koulusta, Espoossa, ja matkat vei niin paljon aikaa,
että läksyjen luvulta ja työn teolta ei joutanut, kun köyhän lapsen oli pakko pitää huolta siitä,että pysyi myös siellä lahjakkaan kirjoissa saadakseen vapaaoppilaspaikan!
Tietysti riippui opettajasta, miten hän asioihin suhtautui. Puhuin tässä nyt pelkästään historian oppikirjoista, jotka oli kouluhallituksessa itsesensuroitu.
Sama itsesensuuri koski tietysti mediaa ja kaikkea julkista elämää, jota me kansalaiset luimme kuin Pravdaa, rivien välistä.
Anteeksi Eve, luin huolimattomasti. Siis oppikirjoista, katsos kun
meillä ei ollut oppikirjoja reaaliaineissa keskikoulun puolella oli vain kokeilumonisteita aina 3:lle asti.
Sitten oli Suomen Historia johonkin vuosisadan alkuun ja Antiikin historia ja Yhteiskuntaoppi ja tietenkin matematiikan ja kielten kirjat luokilla 4-5, maantiedon kirjaa ei ollut lainkaan keskikoulussa, mutta aineessa loistava opettaja, oli sitten biologian opettajani ja koulun rehtori lukiossa.
Lukion puolella oli sitten Ulukomualiman historia ja Suomen historia, mutta se päättyi ensiksi kirjan käsittelyn osalta kansalais-sotaan niin, että opettaja käski lukea sen seuraavaksi tunniksi ja ei sitten koskaan läksyä kuulustellut.
Sitten jatkettiin maailman sodista ja tietenkin talvi-jatko etc. sodista ja niissä viivyttiinkin niin pitkään, että taas loppu vuoden 1970 alkuun luettiin ihan itse tenttiin. Opettaja itse oli sodan käynyt, jopa Saksan jääkäreitä! Eli häneltä hieno ele, että ei alkanutkaan käsitellä kansalais-sotaa. Niin ja meillä oli lukiossa periodiopiskelu eli opetus
oli todella tehokasta!
Tämän opettajan paras opetus oli: muistakaa aina kyseenalaistaa lukemanne!
Niin ja opettajien keski-ikä oli jotain 30-40, oli edellytys melkein, kun
kyseessä kokeilukoulu, niin toinen oli Helsingissä muistaakseni Normaali Lyseo.
"Haaviston liberalismi eli suvaitsevaisuus on asennekysymys sekin. Poliittisesti jakava tekijä taitaa olla samaa sukupuolta oleva puoliso. Se ole rasite, kun median käyttäytymistä sävyttää epämääräinen suvaitsevaisuusmieliala. Harvemmat haluavat mielisuosiolla tasavallan ensimmäiseksi naiseksi miehen, mutta sitä ei sanota."
Tämä on pysähdyttävän alatyylinen taisteluase, joka kertoo paljon arvokonservatiivien omasta arvomaailmasta.
Salehan tän vie reippaasti, ja Pohjanmaan pojat eivät homoa tai sivaria äänestä.
Eikä moni karvaperseduunari, perusduunari on konservatiivi: Perhe, uskonto, armeja, isänmaallisuus.
Ja jos vielä rohkeasti sanon että Haaviston puolison ulkomaalaisuus on kolmas naula arkkuun.
Rumaa, mutta faktaa!
Pekka Manner, tässä sanomassasi ne ratkaisut ovat selkeästi esitetty. Näitä eivät vain kaikki kehtaa tuoja julki ääneen. Mutta äänestykseen kyllä ja äänestyssalaisuus pitää tietonsa siellä kopissa.
Valitettavasti olet oikeassa, en sano tätä sillä, että olisin
varmuudella äänestämässä Haavistoa, mutta faktaa puhut.
Itse kyllä epäilen, että tulemme näkemään kaikkien aikojen alhaisimman
äänestysaktiivisuuden (siis suoran kansan vaalin aikana, en ole ihan
varma aikaisemmista).
Itse en voi Niinistön aikaisempien 'ansioiden' takia ikinä häntä
(enkä Lipposta) äänestää, joten jää vain jäljelle Haavisto, jota
vielä tänä aamuna luulin äänestäväni, mutta nyt on tilanne todella
fifty-sixty. Oli pikkaisen liikaa lukea tuota hänen moitettaan
Halosesta, kun Tarja on mun no 1 pressa.
Ironia piilee kyllä siinä, että ilman Halosta ei ilmapiiri olisi
niin vapautunut Suomessa, että Haavisto voisi olla edes ehdokkaana,
siis muuna kuin 'Heidi Hautalana' eli puolueen pakollisena.
Voi hyvä tavaton! Nämä ehdokkaat eivät kyllä paini samassa sarjassa muualla, kuin turhuuden markkinoilla. Niinistö on lakimies, mutta Haavisto on vain tutkintoa vaille jäänyt ylioppilas. Haavisto on ollut oppimassa ulkopolitiikkaa Afrikan sydämessä kapinallisten teltoissa, kun taas Niinistö on perehtynyt Euroopan pankkimaailmaan. Kotimaassa Haavisto on toiminut rivikansanedeustajana, kun taas Niinistö on hoitanut valtakunnan kakkostehtävää eli ollut eduskunnan puhemies. Nämä vain joitakin eroja mainitakseni.
Taitaapa olla valtionpäämiehen virka jo niin vallattomaksi riisuttu, että voitaisiin ehkä kuvitella olevan samantekevää, kuka siihen valitaan. Näin ei kuitenkaan ole. Presidentti on maan keulahahmo ja sellaisena aivan erityisesti hyvänä esimerkkinä. Haaviston esille nostamasta omasta suvaitsevaisuudesta ei ole mitään takeita. Kaikki hänessä tähän asti ilmennyt suvaisevaisuus vaaditaankin muilta. Meidän siis pitäisi katsoa läpi sormien hänen sivariuttaan eli asepalvelusta luistamista, homouttaan eli rekisteröityä parisuhdettaan miehen kanssa, hylkivää suhdetta valtiokirkkoon, opintojen suorittamatta jättämistä ja ilmeisen pyrkyrimäistä tekopyhyyttä muodikkaana vihreänä.
Mites se meni, että hankala on päästä irti karvoistaan.
Että miten tulisi päästä irti vanhoista karvoistaan, että muut ympärillä eivät sitä huomaisi. Ja kun sekin tiedetään, että meitä kansalaisia johdatetaan hitailla muutoksilla tulevaisuuteen, niin kuinka sitten poliitikot ja muut valtaapitävät pääsisivät edelle hitaan muutoksen.
Virmavirta toivoo, että termistä 'ei-sosialistinen' päästäisiin nyt lopullisesti eroon. Mutta mitä tilalle? Monet ei-sosialistit vierastavat termiä 'porvarillinen'. Sitä paitsi suurin osa heistä on jotain muuta kuin oikeita porvareita. Vain yrittäjän on sopivaa kutsua itseään porvariksi. Osa yrittäjistä työskentelee maataloudessa, jolloin he ovat talonpoikia eivätkä porvareita. MInäkin olen yrittäjä. En ole talonpoika, mutta en myöskään koe olevani porvari.
Vanhat jakolinjat sosialistinen ja kapitalistinen viittaavat tuotantovälineiden omistukseen, vaikka sellainenkin käsite kuin valtiokapitalismi tunnetaan.
Tuotannon rakenteiden hajautuessa ja kansainvälistyessä em. jako on menettänyt merkitystään. Eikä vähiten 80-luvun sosialismin konkursssiaallon takia. Kukaanhan ei haikaile sitä takaisin, mutta perusteluna sosialismista vapautuneet ovat ainakin minulle käyttäneet kaipaamiaan oikeuksia ja vapauksia, eivät niinkään tuotantorakennetta.
Tästä saattaisi löytyä ehkä paremmmin nykytilannetta kuvaava jakolinja, nimittäin positiivisten oikeuksien ja negatiivisten oikeuksien väliltä.
Liberalismi on perinteisesti määritelty negatiivisilla oikeuksilla, positiiviset oikeudet ovat sosialismia ilman tuotantokoneiston ja omaisuuksien sosialisointia.
Tämä näin lyhyesti keskustelualoitteena.
Mielenkiintoista
pohdiskelua prof. Virmavirralta. Lukiessani puheenvuoroa tuli mieleeni ahdistavana jopa aajatus siitä että meidän yhteiskuntamme pitäisi ajautua johonkin ihmeelliseen liberaalikaikenhyväksyvä leikkikenttäkulttuuriin. Kuitenkin nyt ja varmasti aina toimivassa yhteiskunnassa missio ja myöskin visiot todellisuudessa rakentuu kestävien kansakunnan arvojen varaan. Etiikka , moraali, rehellisyys ja toistemme kunnioitus siten että hyväksymme toistemme tavoitteet mutta meidän kaikkien ei tarvitse lähteä poikkeus maailman katsomuksien tai jopa biologisspiriterilaisuuteen mukaan. Perheiden arvot, kansakunnan arvot ja sitä kautta yksilön arvot rakentuvat vastuullisesta perinteitä kunnioitavasta tavasta elää yksilönä, perheenä ja koko kansakuntanaMuotihysteriat ovat aina loppuneet lyhyeen ja aiheuttaneet mielipahaa siinä ajassa mutta onneksi unohtuen nopeasti. Mutta nyt meillä ei ole varaavalita kansakunnallemme johtajaa hetken ilmiöiden varaan.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 60 kommenttia