Jarmo Virmavirta

Niinistön kansainvälisestä kokemuksesta on vallalla täydellinen väärinkäsitys

Kävin alkuviikosta Tallinnassa. Vanhan kaupungin tunnelma on nyt parhaimmillaan, turistit pitävät pakkasta, kaduilla ja kapakoissa on rauhallista.

Tapasin monia virolaisia vaikuttajia, kun osallistuin Postimees-lehden järjestämälle Viron mielipidevaikuttajien lounaalle, alustajana komissaari Siim Kallas. Hän esiintyi myös ensimmäisessä lounastilaisuudessa kymmenen vuotta sitten, kun Viro oli juuri liittynyt Euroopan Unioniin.

Postimees-lehden kolumnistina minäkin olen ollut mukana alusta alkaen.

Virolaiset seuraavat tarkoin Suomen presidentinvaalikeskustelua. Sielläkin on mennyt läpi keskustelun yleisin ja suurin, sanoisinko täydellisin virhepainotus: Haavisto on kansainvälisissä asioissa huomattavasti kokeneempi kuin Niinistö, kyseltiin Tallinnassa.

Tähän on helppo vastata, että täydellinen virhekäsitys. Haavistolla on kyllä kokemusta kansainvälisistä sovittelutehtävistä, mitä ei pidä väheksyä. Mutta Sauli Niinistö on vastannut vuosia Suomen taloudellisista ulkosuhteista ja tuntee sitä kautta läntisen maailman valtioiden taloudellisen päätöksenteon verkoston erittäin hyvin. Lisäksi hän on eurooppalaisena pankkimiehenä ollut mukana monissa Venäjän rahoitusprojekteissa.

Niinistön kokemuspiiriin kansainvälisissä asioissa liittyy kolme seikkaa, jotka erottavat sen Haaviston kokemuspiiristä.

1) Ensiksi taloudellinen kehitys on hallinnut kansainvälistä politiikkaa siitä lähtien kun maailman ideologinen kahtiajako muuttui 1990-luvun alussa ja markkinat voittivat Marxin. Siitä lähtien politiikka on ollut taloutta. Selvimmin se näkyy juuri nyt Euroopan Unionin esityslistalta. Taloudellisen päätöksenteon piirissä hankittu kansainvälinen kokemus on siis keskeisintä kansainvälistä osaamista.
2) Toiseksi taloudellisen kanssakäymisen perustana on pyrkimys konkreettisiin päätöksiin. Sitä hallitsee realismi, josta maailmaparannus on etäällä. 
3) Ja kolmanneksi asian luonteeseen kuuluu pidättyvä julkisuus niin pitkälle kuin mahdollista. Asioista ei paljon huudella, koska vaikutukset voivat olla arvaamattomia. Sitten kun taloudellisia päätöksiä ryhdytään ruotimaan julkisuuden kautta ollaan kriisissä.

Kansainvälisten konfliktien kohdalla tapahtumat noudattavat päin vastaista järjestystä. Ensiksi tulee julkisuus ja sitten pitkä ja tavallisesti pienten askelten epämääräinen sovittelu. Kuitenkin lehtien palstoilla ja televisioiden uutislähetyksissä yleensä konflikteihin liittyvät sovittelut, vaikka ne eivät johtaisi mihinkään konkreettiseen, saavat paljon enemmän aikaa ja tilaa kuin talouden päätökset. Epämääräinenkin seikkailu Afrikan viidakoissa rauhan nimissä on mediaseksikästä, maailmantalouden lukujen parissa askartelu ei. 

Tapaus Kreikka osoittaa, että taloudelliset kriisitkin tulevat palstoille ja uutislähetyksiin lehdistön kirjoittamattomia lakeja noudattaen. Vasta kriisi tai riita herättää mediat. Muutosta on tapahtunut viime vuosikymmeninä, mutta pääpiirteissään asia on edelleen näin. Se ei ole hyvä asia, mutta pysyvä realiteetti.

Käsitys Haaviston Niinistöä suuremmasta ulkopoliittisesta kokemuksesta on siis yleinen eteläisessä, äänivallattomassa, mutta asiasta erittäin kiinnostuneessa vaalipiirissä. Se ei ole kunniaksi suomalaiselle medialle. Tallinnassa asiasta kiinnostuneet ovat paljolti suomalaisen median luoman käsityksen varassa, se on siis suomalaisen julkisuuden kontrollialue. Tulos ei ole hyvä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä että läntisen nykymaailman ongelmat juontavat juurensa taloudesta. Talouden sfääristä on myös ongelmien ratkaisuja haettava.

Kansojen sisäiset ja väliset konfliktit ovat enemmän seurausilmiöitä. Niiden sovittelu on sinänsä tärkeää mutta kestäviä ratkaisuja niihinkään ei löydy pelkällä (jälkikäteis)sovittelulla. Tarvitaan talouden ymmärryksen, talouden kritiikin ja uudelleen rakentamisen ajatusjohtajuutta. Löytyykö sitä sitten Niinistöltäkään?

Käyttäjän jannes kuva
Janne Särkelä

Tässä muutamia asiaankuuluvia poimintoja Niinistön työnantajasta eli Euroopan Investointipankista:

Niinistö voisi vastata, että mitä hän yhtenä kahdeksasta pankin johtoryhmän apulaisjohtajasta teki näille asioille ja oliko hän tietoinen työnantajansa puuhista?

European Investment Bank Fails Africa and Laos
http://www.internationalrivers.org/the-way-forward...

"This report, commissioned by CEE Bankwatch Network and written by International Rivers, details how large dams financed by the EIB have damaged communities and the environment and failed to bring promised development benefits."

THE EUROPEAN INVESTMENT BANK by Cornelia Trogmann
http://debttribunal.wordpress.com/2008/04/25/the-e...

"In 2001, the EIB granted loans to the Chadian and Cameroonian governments and to Chevron and Exxon. Amnesty International found that the Chadian security forces carried out large-scale massacres of unarmed civilians in the oil-producing region in the late 1990s at the time of intense project preparations. The scandal was deepened further by the fact that Chad used part of the loan to purchase weapons...Negative effects include the loss of biodiversity along the pipeline route, and the poor waste management of the oil and drilling fluids threaten groundwater supplies" - CEE Bankwatch 2006

"This report argues that the EIB appears to be in practice a fundamentally demand driven institution responding to the needs of its clients, readily financing projects where economic returns are high and guaranteed instead of prioritising lending for poverty alleviation or environmental protection" - CEE Bankwatch 2006 (http://bankwatch.org/documents/eib_in_south_3.pdf)

European Investment Bank in Africa
http://www.bicusa.org/en/Institution.Lending.18.aspx

"The EIB’s heavy investment in Africa’s oil, gas and mining sectors has drawn considerable criticism because of the negative environmental, social and economic impacts of the extractive industries, and the Bank’s limited capacity to mitigate them."

"Some observers are concerned that the premise of the EU-Africa Infrastructure Partnership is flawed in its emphasis on large-scale, regional projects and its failure to consider smaller and more sustainable alternatives: bigger is not necessarily better. In fact, large infrastructure projects have been found to be the most susceptible to corruption and also to be the most harmful in terms of environmental and social impacts. As such, the EU’s choice of the European Investment Bank to manage the Trust Fund is particularly troubling considering the Bank’s own lack of expertise in mitigating environmental and social concerns, as well as the weakness of its own transparency policies."

Jos vertaa Haaviston työantajaan, niin duunipaikoissa on aika selvä ero. Haavisto on keskittynyt ihmisten auttamiseen, kun taas EIB:llä on meriittejä ihmisten tuhoamisesta. Olisikin mielenkiintoista, jos EIB:n varjopuolista uutisoitaisiin valtamedioissa.

En väitä etteikö EIB saisi hyvääkin tehtyä tai että YK olisi puhdas pulmunen, mutta ehdokkaiden polut risteävät kiinnostavalla tavalla tarinan eri puolta.

Mielenkiintoisesti liittyen tuohon Tsadiin niin siellä suomalaiset rauhanturvaajatkin lopulta päätyivät paikalle. Kaskeala on juuri tuon Tsad-operaation yhteydessä myöntänyt Haavistolle sen sotilasansiomitalin.

Lalli Laaksonen

Kunm presidentiksi ei suurta talousajattelijaa ole tarjolla, on hyvä ottaa sellainen, joka ymmärtää talouden merkityksen, oman maan tarpeet ennen Sudanin tarpeita.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Virmavirta raapustelee:

"Siitä lähtien politiikka on ollut taloutta."

Professori kuulostaa suoraan sanoen nyt kyllä itse hieman marxilaiselta.

"Lisäksi hän on eurooppalaisena pankkimiehenä ollut mukana monissa Venäjän rahoitusprojekteissa."

Kokemus julkisen vallan hallussa olevan länsieurooppalaisen pääoman kippaamisesta vastikkeetta Putinille on siis valtti ansioluettelossa? Siinä tapauksessa pistää ihmetyttämään, minkä takia jonkun Lipposen kaasuputkesta tehtiin sellainen haloo ensimmäisellä kierroksella.

Tuula Hölttä

Jarmo V :"Postimees-lehden kolumnistina minäkin olen ollut mukana alusta alkaen."

Mielenkiintoista. Oletko koskaan tavannut D.Sc.Hist Enn Tarvelia tai R.C. Prelate.prof. em Univ. of Toronto Vello Saloa?

Viimeksi mainittu oli mukana Viron vapaaehtoisjoukoissa Suomen puolella mm. Viipurinlahden taistelussa. Myöhemmin hänestä tuli katolisen kirkon kardinaali ja nyt eläkkeelle jääneenä hän on tietojeni mukaan mm. Viron vapaaehtoisten ”soomepoisidien” puheenjohtaja. Itselläni oli taannoin ortodoksina mahdollisuus osallistua hänen Piritan luostarin aamupalveluksessa jakamaansa katolisen kirkon ehtoolliseen.

Mielestäni olisi hyvä, jos voisit ”kolumnistina” tehdä joskus kolumnin myös heistä.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Olen ollut siinä käsityksessä, että vaikka katolilaiset sallivatkin ortodoksien vastaanottaa ehtoollisen kirkoissaan, ei sitä ortodoksisessa kirkossa katsota hyvällä. Ehtoollisyhteys on siis yksipuolinen.

Olin ollut siinä luulossa, että poikkeuksia olisivat vain ne tapaukset, joissa ortodoksista kirkkoa ei ole lähimailla.

Tuula Hölttä

Jussi J :"...vaikka katolilaiset sallivatkin ortodoksien vastaanottaa ehtoollisen kirkoissaan, ei sitä ortodoksisessa kirkossa katsota hyvällä."

Ei varmaankaan. Ei ortodoksikirkossa katsota hyvällä sitäkään, että nauttii ehtoollisen luterilaisessa kirkossa. Kun olen jo kaikkien "kristittyjen" foliohattujen taholta tullut leimatuksi vaikka-miksi, niin voin kertoa, että käyn ehtoollisella myös evl.kirkossa.

Viimeksi tämä tapahtui viime marraskuussa, kun juhlistimme 40-vuotishääpäiväämme matkustamalla kirkkoon, jossa 40 vuotta sitten lupasimme alttarilla "tahtoa". Tuo kirkko on myös se, jossa pääsimme 60-luvulla yhtäaikaa ripille ja nautimme ensimmäisen ehtoollisemme.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Niin, ilmaisin siis tuossa vain ihmetykseni ja jätin sen mahdollisuuden avoimeksi, että olen saattanut ehkä ymmärtää asiat väärin. Mutta kun tämän kohdan taas lukee...

"Kun olen jo kaikkien "kristittyjen" foliohattujen taholta tullut leimatuksi vaikka-miksi".

... niin tämä on ilmeisesti jonkinlainen henkilökohtainen asia. No, ihan miten vain. Minä en kävisi ehtoollisella esimerkiksi katolisessa kirkossa, koska tiedän, etten olisi siihen oikeutettu. On aika hassua, että tämän toteaminen olisi foliohattuisuutta. Mutta se nyt on vain meikäläisen ratkaisu; kukin tyylillään ja tapansa mukaan, ja hääpäiväänsä juhlistaa itse kukin miten haluaa.

Tuula Hölttä

Jussi J :"Minä en kävisi ehtoollisella esimerkiksi katolisessa kirkossa, koska tiedän, etten olisi siihen oikeutettu."

Kukin omatuntonsa mukaan. Osallistuin ehtoolliseen, koska Piritan luostarin nunna [joka oli muuten Intian Keralasta lähtöisin ja suomalaisesta luostarista Tallinnaan siirtynyt], jonka kanssa keskustelin, kertoi, että heidän luostarinsa on ekumeeninen ja pyysi minua ortodoksina osallistumaan ehtoolliseen.

Anis Harran

Hyvä että joku kiinnittää huomiota myös Niinistön vahvaan kansainväliseen osaamiseen, sitä vähätellään kaikkialla.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Älä ole huolissasi Jarmo, kyllä sinun Saulisi valitaan. Suomalainen taloususkonto takaa Niinistölle äänet.

Turha vakuutella enää. Kansan enemmistö on jo kääntynyt uskomaan että ulkopolitiikka(kin) on pelkkää taloudenhoitoa, eikä rauhanvälitys ole minkään arvoista.

Toimituksen poiminnat